Julkisen taiteen kohtaaminen ajassa ja tilassa : Lähiluku kolmesta julkisesta taideteoksesta Turun kaupunkitilassa
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset7
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen kolmea julkista taideteosta Turun keskustan alueella. Tarkastelun kohteina olevat teokset ovat Hans-Christian Bergin (s. 1971) Visual Vortex – The passage of events (2007), Kain Tapperin (1930–2004) Ajan virta (2000) ja Kimmo Ojaniemen (s. 1957) Gaian silmä (1998). Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat teosten kohtaamiseen ja kohtaamisesta syntyneiden merkitysten muodostumiseen tilan ja ajan näkökulmista. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu tutkimuskirjallisuudesta, joka käsittelee tilaa, aikaa sekä julkisia veistoksia ja nykytaidetta. Tutkimuskysymykset ovat 1. miten julkinen taide kohdataan ja koetaan tilan ja ajan näkökulmasta? ja 2. miten tilaan ja aikaan liittyvät tekijät vaikuttavat kohtaamisen syntymiseen, teoksen kokemiseen sekä merkitysten muodostumiseen?
Tutkimusmenetelminä hyödynnän lähilukua sekä fenomenologista analyysia. Käsitellessäni tilan teoriaa hyödynnän Henri Lefebvren teosta The Production of Space (1991, alkup. La production de l’espace, 1974). Tutkielman kannalta tärkeäksi käsitteeksi muodostui eletty tila, jota käsittelen Kirsi Saarikankaan teoksen Eletyt tilat ja sukupuoli. Asukkaiden ja ympäristön kulttuurisia kohtaamisia (2006) avulla. Tutkielmassa aikaa tarkastellaan aikakäsitysten ja muistamisen kautta. Käsittelen myös sitä, miten aika tematisoituu nykytaideteoksissa.
Tutkimustulokset osoittavat, että julkisen taiteen kohtaaminen on ajallinen ja tilallinen prosessi, jossa merkitykset muodostuvat kokijan liikkeen, havaintojen ja muistojen kautta. Teosten sijainti, saavutettavuus ja näkyvyys vaikuttavat niiden havaitsemiseen ja kokemiseen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että julkinen taide toimii osana elettyä ympäristöä, jossa merkitykset syntyvät arkisessa vuorovaikutuksessa. Jatkotutkimuksen kannalta haastattelututkimus syventäisi ymmärystä merkitysten muodostumisesta yksilöllisellä tasolla.