Verkostoituminen luokanopettajaopiskelijoiden keskuudessa ja sen merkitys opiskelumotivaatiolle
816.87 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset25
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Opiskelumotivaatio ei rakennu ainoastaan yksilön omista tavoitteista ja kiinnostuksesta, vaan siihen vaikuttavat myös sosiaalinen ympäristö, vertaissuhteet ja kokemus yhteenkuuluvuudesta. Opintojen aikana muodostuvat sosiaaliset suhteet voivat tarjota tukea, lisätä opiskelun mielekkyyttä ja vahvistaa opintoihin kiinnittymistä, mutta niihin voi liittyä myös ulkopuolisuutta, vertailua ja kuormitusta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten luokanopettajaopiskelijat kuvaavat verkostoitumista ja sosiaalisia suhteitaan opintojen aikana sekä miten he jäsentävät verkostoitumisen, yhteenkuuluvuuden ja vertaissuhteiden merkitystä opiskelumotivaatiolleen. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää Turun yliopiston maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijaa. Haastattelut sisälsivät avoimia kysymyksiä, väittämiä sekä kuvaajatehtävän. Avoimet vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja väittämiä tarkasteltiin kuvailevin määrällisin menetelmin.
Tulosten perusteella vertaissuhteet ja opiskelijaryhmältä saatu tuki olivat merkittäviä opiskelumotivaatiota vahvistavia tekijöitä. Yhteenkuuluvuuden kokemus oli yhteydessä erityisesti sisäiseen opiskelumotivaatioon. Ystävät ja opiskelukaverit tarjosivat emotionaalista tukea, konkreettista apua, kannustusta sekä kokemusta siitä, ettei opintojen kanssa tarvitse pärjätä yksin. Yhdessä opiskelu lisäsi opiskelun mielekkyyttä ja madalsi kynnystä aloittaa tehtäviä.
Sosiaalisten suhteiden merkitys vaihteli opintojen eri vaiheissa. Alkuvaiheessa vertaissuhteet tukivat erityisesti opiskeluyhteisöön kiinnittymistä, keskivaiheessa opiskelun arkea ja jaksamista, ja loppuvaiheessa niiden merkitys joko väheni valmistumisen tavoitteen korostuessa tai vahvistui vertaistuen tarpeen vuoksi. Sosiaaliset suhteet eivät kuitenkaan olleet vain motivaatiota tukevia, vaan yksinäisyys, ulkopuolisuus, vertailu ja kielteiset ryhmäkokemukset saattoivat heikentää opiskelumotivaatiota. Tutkimuksen perusteella opiskelumotivaatiota voidaan tarkastella ajallisesti muuttuvana ja sosiaalisesti rakentuvana ilmiönä.