Kulttuurisesti muovattujen interventioiden toimivuus masennuksen, ahdistuneisuuden ja traumaoireiden hoidossa pakolaisilla
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset29
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Mielenterveyden oireet ovat yleisiä pakolaistaustaisilla ihmisillä, mutta eri etnisten ryhmien psykologiseen hoitoon liittyy erityispiirteitä. Osittain näiden piirteiden pohjalta on kehitetty kulttuurisen muovaamisen malleja, joita voi soveltaa myös olemassa oleviin interventioihin. Muovaaminen on aiemmissa tutkimuksissa lisännyt intervention tehokkuutta ja hyväksyttävyyttä, mutta systemaattista katsausta kulttuurisesti muovatuista ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä soveltavista interventioista nimenomaan pakolaisten masennus-, ahdistuneisuus- ja traumaoireilun hoidossa ei ole vielä toteutettu.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kulttuurisesti muovattujen psykologisten interventioiden toimivuutta pakolaisten masennuksen, ahdistuneisuuden ja traumaoireiden hoidossa sekä niiden vaikutusta itsearvioituun elämänlaatuun. Lisäksi tarkastelimme laadullista aineistoa koehenkilöiden kokemuksista. Hypoteesimme olivat, että kulttuurisesti muovatut interventiot ovat toimivia pakolaisten psyykkisen oireilun hoidossa, ja että interventiot vaikuttavat elämänlaatuun suotuisasti.
Tutkimus suoritettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon sisällytettiin 14 artikkelia neljästä eri tietokannasta (APA PsycINFO, PubMed, Web of Science ja Scopus). Katsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa tutkittiin kahdeksaa eri kulttuurisesti muovattua interventiota, jotka muistuttivat perusominaisuuksiltaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa.
Katsauksen tulokset osoittivat, että kulttuurisesti muovatut interventiot ovat toimivia pakolaisten psyykkisten oireiden hoidossa. Interventioiden vaikutukset masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin olivat erittäin johdonmukaisia, kun taas traumaoireissa oli enemmän tutkimusten välistä vaihtelua. Elämänlaatuun liittyvät tulokset olivat ristiriitaisia. Tutkimusten laadullisessa tarkastelussa ilmeni, että koehenkilöt pitivät tärkeinä muun muassa interventioiden ryhmämuotoisuutta, erilaisia harjoituksia sekä psykoedukaatiota. Katsauksen tulokset perustuvat rajalliseen määrään tutkimuksia, joista viidessä ei käytetty kontrolliryhmää. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta kulttuurisesti muovattuja hoitomalleja voisi hyödyntää laajemmin.