Euroopan unionin mallioikeusjärjestelmä ja Agenda 2030 : Innovaatio, kiertotalous ja ilmastotavoitteet EU:n mallioikeudessa
Ladataan...
522.18 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset4
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Kestävä kehitys on noussut keskeiseksi oikeuspoliittiseksi tavoitteeksi Euroopan unionissa, mikä heijastuu myös immateriaalioikeudelliseen sääntelyyn. ON-tutkielmassani tarkastelen Euroopan unionin mallioikeusjärjestelmää Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman valossa. Tutkielman kohteena on erityisesti uudistettu EU-mallia koskeva sääntely sekä kestävän kehityksen tavoitteet SDG 9 (kestävä teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri), SDG 12 (vastuullinen kulutus ja tuotanto) sekä SDG 13 (ilmastotoimet). Tarkoituksenani on arvioida, missä määrin mallioikeusjärjestelmä tukee näitä tavoitteita, ja miltä osin sen rakenteet ovat niiden kanssa jännitteisiä. Tutkimus on lainopillinen ja perustuu oikeustilan systemaattiseen tulkintaan sekä suhteuttamiseen osaksi EU:n ympäristö- ja kiertotalouspolitiikkaa.
Tutkielmani keskeinen johtopäätös on, että EU:n mallioikeusjärjestelmä tukee SDG 9:n mukaista innovaatiota tarjoamalla oikeudellista suojaa muotoilulle sekä mukautumalla teknologiseen kehitykseen, mutta tekee sen neutraalisti suhteessa innovaation vaikutuksiin. Järjestelmän perusrakenne heijastaa lineaarista talousmallia, jossa korostuu tuotteen ulkoasun ja kaupallisen arvon suojaaminen ympäristöllisesti kestävän ajattelun sijaan. Siten se ei juuri huomioi tarvetta edistää SDG 12:n mukaisia kiertotalous- tai SDG 13:n mukaisia ympäristötavoitteita, ja osin jopa vahvistaa kestämättömiä tuotanto- ja kulutusmalleja.
Vaikka mallioikeusjärjestelmä sisältää yksittäisiä tavoitteita tukevia elementtejä, ne eivät muuta sen peruslogiikkaa. Tästä seuraa jännite paitsi Agenda 2030:n, myös EU:n oman kiertotalouspolitiikan kanssa. Tutkielmassani esitän, että kestävyyssiirtymän edistämiseksi olisi mallioikeusjärjestelmään mahdollista tehdä sekä tulkinnallisia että rakenteellisia muutoksia, ja tässä yhteydessä tarkastelen myös muita immateriaalioikeuden kentällä esitettyjä kestävyyttä edistäviä ratkaisumalleja. Keskeinen haaste liittyy kuitenkin innovaation, elinkaariajattelun ja ympäristövaatimusten yhteensovittamiseen muuttuvassa oikeudellisessa kontekstissa.