Merricat: narri, noita vai paholainen : Gotiikan lajit, uncanny ja karnevalismi Shirley Jacksonin romaanissa We Have Always Lived in the Castle
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee amerikkalaisen Shirley Jacksonin teosta We have always lived in the Castle (1962) ja sen asettumista eri kauhun lajien raameihin. Samalla se tarkastelee myös teoksen kertojahahmoa Mary Katherinea eli Merricatia uncannyn ja karnevalismin termien avulla ja tarkastelee miten Merricatin hahmo luo teokseen jännitteitä. We Have Always Lived in the Castle kertoo Merricatin ja hänen jäljellä olevan perheensä, sisarensa Constancen ja setänsä Julianin, selviytymisestä perhettä ravistelleen myrkytystragedian jälkeen. Heidän serkkunsa Charlesin saapuminen taloon järkyttää perheen dynamiikkaa.
Tutkielmassa tarkastelen Freudin ja Jentschin käsittelemää termiä uncanny sekä Bahtinin määritelmää karnevalismista. Käsittelen myös kauhukirjallisuuden eri lajeja ja tarkastelen miten ne näkyvät teoksessa.
Tutkielmassa totean, että teoksesta löytyy paljon eri kauhun lajeihin sopivia teemoja ja aspekteja, mutta se ei asetu täydellisesti mihinkään alalajiin. Merricatista totean hänen asettuvan uncannyn ja karnevalismin kautta narratiivisesti omintakeiseen hahmoon, joka käyttäytyy vastoin goottilaisen kirjallisuuden kerronnan perinteitä.