3D-kuvien hyödyntämisen yhteys lähihoitajaopiskelijoiden oppimismotivaatioon lapsen elottomuuden hoidon opetuksessa
Ladataan...
1.37 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tausta:
Oppimismotivaatiolla on merkittävä rooli siinä, kuinka sinnikkäästi opiskelijat tekevät töitä opintojensa eteen. Opetusmenetelmät ovat merkittävässä roolissa opiskelijoiden oppimismotivaation kehittymisen kannalta ja siitä syystä on tärkeä kehittää opetusmenetelmiä, jotka parantavat opiskelijoiden oppimismotivaatiota. 3D-teknologian hyödyntämisestä hoitotyön opetuksessa on aiemmin saatu lupaavia tutkimustuloksia oppimismotivaation kannalta. 3D-kuvien hyödyntäminen hoitotyön opetuksessa on vähän tutkittu, mutta aikaisemman tutkimuksen perusteella lupaavalta vaikuttava menetelmä.
Tarkoitus ja tavoite:
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida lapsen elvytyksen opetuksessa hyödynnettyjen 3D-kuvien yhteyttä lähihoitajaopiskelijoiden oppimismotivaatioon. Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa siitä voiko opettaja tukea opiskelijoiden oppimismotivaatiota hyödyntämällä 3D-kuvia opetuksessa.
Aineisto ja menetelmät:
Tutkimus toteutettiin kvasikokeellisena tutkimuksena. Tutkimukseen pyydettiin mukaan kahden lähihoitajaryhmän opiskelijat, joista toiset sijoittuivat koeryhmään ja toiset verrokkiryhmään (N=46). Tutkittaville tehtiin oppimismotivaatiokysely kolmessa mittauspisteessä: alussa, opetuksen puolivälissä ja opetuksen lopussa. Mittarina käytettiin odotusarvoteoriaan perustuvaa Gaspard ym. (2015) kehittämää oppimismotivaatiomittaria. Aineisto analysoitiin tilastollisesti IMB:n SPSS 30.0- ohjelmalla.
Tulokset:
Tämän tutkimuksen perusteella 3D-kuvien hyödyntämisellä oli vahva tilastollinen yhteys (p = <0.001) siihen, kuinka hyvin opiskelijat kokivat pärjänneensä elvytyksen opettelussa. Lisäksi sillä oli vahva tilastollinen yhteys (p=0.001) siihen, että 3D-kuvien avulla opetetut kokivat paremmin tietävänsä kuinka toimia hätätilanteessa. Tilastollinen yhteys 3D-kuvien hyödyntämisellä oli myös elottoman henkilön tunnistamiseen, elvytyksen osaamiseen ja elvytystaitojen opettelun koettuun helppouteen. Tilannekohtaiseen oppimismotivaatioon, eli opetuksen puolivälissä koettuun oppimismotivaatioon, ei tässä tutkimuksessa todettu 3D-kuvien käytöllä olevan vaikutusta.
Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset:
Alustavasti voidaan todeta, että 3D-kuvien hyödyntämisellä elvytyksen opetuksessa voi olla positiivinen vaikutus opiskelijoiden oppimismotivaation kehittymiseen. Kuitenkaan otoskoon rajallisuuden vuoksi tutkimustulokset eivät ole laajasti yleistettävissä. Jatkossa olisi tärkeä tehdä samankaltainen tutkimus suuremmalla otoskoolla ja kontrolloituna satunnaistettuna tutkimuksena. Toiseksi olisi tärkeä arvioida miten muut 3D-teknologian muodot hyödynnettynä opetuksessa vaikuttavat oppimismotivaation kehittymiseen. Kolmanneksi olisi tärkeä tutkia 3D-kuvien käyttöä muilla hoitotyön osa-alueilla kuin lapsen elvytyksen opetuksessa, koska lapsen elvytys koettiin selkeästi tärkeäksi jo ennen opetuksen alkua.
Background
Learning motivation plays a crucial role in how persistently students work toward their studies. Teaching methods significantly influence the development of students’ learning motivation, which is why it is important to develop approaches that enhance it. Previous research on the use of 3D technology in nursing education has shown promising results in terms of learning motivation. The use of 3D images in nursing education has been studied only minimally but appears to be a potentially effective method.
Purpose and aim:
The purpose of this study was to evaluate the association between the use of 3D images in teaching pediatric resuscitation and practical nurse students’ learning motivation. The aim of the study was to gain more knowledge about whether a teacher can support students’ learning motivation by using 3D images in teaching.
Research data and methods:
The study was conducted as a quasi-experimental design. Students from two practical nurse groups were invited to participate: one group was assigned to the intervention group and the other to the control group (N = 46). Participants completed a learning motivation questionnaire at three points during the study: at the beginning, midway through the teaching, and at the end. The measurement instrument was a learning motivation scale based on expectancy-value theory, developed by Gaspard et al. (2015). The data were analyzed statistically using IBM SPSS 30.0.
Results:
According to the findings, the use of 3D images had a strong statistical association (p = <0.001) with how well students felt they performed in learning resuscitation. It was also strongly associated (p=0.001) with students’ perception of knowing how to act in an emergency situation. In addition, the use of 3D images was statistically associated with recognizing an unresponsive person, mastering resuscitation skills, and perceiving resuscitation training as easier. However, 3D images did not have an effect on situational learning motivation, that is, motivation measured midway through the teaching.
Conclusions and recommendations for further research:
Preliminary findings suggest that using 3D images in resuscitation education may positively influence the development of students’ learning motivation. However, due to the limited sample size, the results of this study cannot be widely generalized. Future research should replicate this study with a larger sample size and a randomized controlled design, as promising results may have gone undetected due to the small dataset. It would also be important to investigate how other forms of 3D technology used in teaching influence learning motivation. Thirdly, it would be important to examine the use of 3D images in other areas of nursing beyond teaching pediatric resuscitation, because pediatric resuscitation was already perceived as clearly important even before the instruction began.