Sijaishuollossa koettu osallisuus ja sen merkitys hatkaamiselle
859.07 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset10
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan hatkanneiden henkilöiden osallisuutta sijaishuollossa sekä hatkaamiselle annettuja merkityksiä osallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa hatkaamisen yhteydestä osallisuuden kokemuksiin sekä siitä, millaiset rakenteet ja käytännöt voivat vahvistaa tai heikentää sijoitettujen nuorten kiinnittymistä sijaishuoltoon.
Tutkimuksen aineistona käytettiin kirjoituskokoelmaa Kokemuksia sijaishuoltopaikasta hatkaamisesta 2022–2023 (Räsänen & Jama 2023). Aineisto koostui 32 kirjoituksesta, joissa sijaishuoltopaikasta hatkanneet henkilöt kuvasivat omakohtaisia kokemuksiaan sijaishuollon arjesta sekä hatkaamisesta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että hatkanneiden henkilöiden osallisuuden kokemukset jäsentyivät kolmeen ulottuvuuteen: myönteisenä koettuun osallisuuteen, ambivalenttiin osallisuuteen sekä rajoittuneisiin osallisuuden kokemuksiin. Tutkimuksessa havaittiin, että sijaishuollossa koettu osallisuus rakentui erityisesti luottamuksellisista ihmissuhteista, kuulluksi tulemisen kokemuksista sekä turvallisesta ja ennakoitavasta arjesta. Tulokset osoittivat lisäksi, että hatkaamiselle annetut merkitykset kytkeytyivät läheisesti osallisuuden kokemuksiin. Hatkaaminen ei näyttäytynyt aineistossa pelkästään riskikäyttäytymisenä, vaan usein rationaalisena toimintana, jonka avulla nuoret pyrkivät vastaamaan kuulumisen, liittymisen ja osallistumisen tarpeisiin. Hatkaaminen toimi keinona ylläpitää läheissuhteita, tavoittaa kokemuksia normaaliudesta sekä paeta turvattomiksi koettuja olosuhteita.
Tutkimus korostaa turvallisten ja luottamuksellisten ihmissuhteiden merkitystä nuorten osallisuuden ja sijaishuoltoon kiinnittymisen kannalta. Tulokset viittaavat siihen, että osallisuuden vahvistaminen sijaishuollossa edellyttää nuorten kuulemisen ja näkemysten huomioimisen vahvistamista, turvallisia ihmissuhteita sekä mahdollisuuksia osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon.