Työsuorituksen arviointi ja kannustinlisä palkka-avoimuuden näkökulmasta : Opettajien ja rehtorien kokemuksia
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset6
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Aiemmassa tutkimuksessa palkka-avoimuutta, työsuorituksen arviointia ja suoritusperusteista palkkausta on tarkasteltu laajasti, mutta tulokset ovat osin ristiriitaisia. Tutkimuksissa näihin käytäntöihin on liitetty sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia: ne voivat lisätä oikeudenmukaisuuden kokemusta ja motivaatiota, mutta toisaalta heikentää työyhteisön kollektiivisuutta ja työntekijöiden pätevyyden kokemusta. Seuraukset näyttävät liittyvän erityisesti siihen, miten palkka-avoimuutta toteutetaan organisaatioissa esimerkiksi työsuorituksen arvioinnin ja kannustinjärjestelmien kautta. Aiempi tutkimus ei kuitenkaan anna selkeää kuvaa siitä, miten työntekijät kokevat näihin käytäntöihin liittyvät prosessit. Tutkimusaihe on ajankohtainen erityisesti siksi, että palkka-avoimuuteen liittyvä sääntely kiristyy ja organisaatioilta edellytetään aiempaa perustellumpia ja läpinäkyvämpiä palkitsemiskäytäntöjä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan työsuorituksen arviointia ja sen perusteella maksettavaa kannustinlisää palkka-avoimuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten opettajat ja rehtorit kokevat työsuorituksen arvioinnin ja suoritusperusteisen palkkauksen sekä miten nämä kokemukset ovat yhteydessä palkkauksen oikeudenmukaisuuteen ja läpinäkyvyyteen, motivaatioon, pätevyyden kokemukseen ja työyhteisön kollektiivisuuteen. Tutkimus toteutettiin pääosin määrällisenä kyselytutkimuksena, jota täydennettiin laadullisella aineistolla avoimien kysymysten avulla erään suomalaisen kaupunkiorganisaation kouluissa. Kysely lähetettiin 698 opettajalle ja rehtorille, ja siihen vastasi 173 henkilöä. Aineisto analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla, ja avoimet vastaukset käsiteltiin muodostamalla temaattinen luokittelu.
Tulosten perusteella henkilöstö suhtautui työsuorituksen arviointijärjestelmään ja suoritusperusteiseen palkkaukseen keskimäärin melko kriittisesti. Kannustinlisän saaneet suhtautuivat työsuorituksen arviointijärjestelmään ja suoritusperusteiseen palkkaukseen myönteisemmin kuin ne, jotka eivät olleet saaneet lisää. Rehtorit suhtautuivat opettajia myönteisemmin erityisesti työsuorituksen arviointijärjestelmään. Tuloksissa korostui, että järjestelmän toimivuuden kannalta olennaista ei ole vain lisän saaminen, vaan ennen kaikkea kokemus oikeudenmukaisuudesta ja läpinäkyvyydestä.
Motivaatio oli yhteydessä erityisesti suhtautumiseen suoritusperusteiseen palkkaukseen ja kannustinlisän saamiseen, kun taas pätevyyden kokemuksen yhteydet olivat vähäisempiä. Työyhteisön kollektiivisuuden osalta tulokset olivat osin ristiriitaisia: tilastolliset analyysit osoittivat vain rajallisia yhteyksiä, mutta avoimissa vastauksissa nousi esiin kokemuksia järjestelmän kielteisistä vaikutuksista työyhteisöön. Kokonaisuudessaan tutkimus viittaa siihen, että työsuorituksen arviointiin ja kannustinlisään liittyvät kokemukset riippuvat pitkälti siitä, miten järjestelmä suunnitellaan, toteutetaan ja viestitään henkilöstölle.
Tutkimus täydentää aiempaa eri maissa tehtyä tutkimusta osoittamalla, että myös suomalaisessa julkisen sektorin koulukontekstissa työsuorituksen arvioinnin ja kannustinlisän hyväksyttävyys kytkeytyy vahvasti oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden kokemuksiin. Tulokset vahvistavat aiempaa ymmärrystä siitä, että suoritusperusteisen palkitsemisen vaikutukset eivät riipu ainoastaan palkkion saamisesta, vaan myös arviointiprosessin koetusta perusteltavuudesta ja viestinnästä. Käytännössä tutkimus tarjoaa kohdeorganisaatiolle ja muille organisaatioille kokemusperusteista tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä työsuorituksen arviointiin ja kannustinlisään liittyy palkka-avoimuuden kehittämisessä.