Verkostojen ja sukupuolikiintiölain merkitys lasikattoilmiölle Pohjoismaissa
489.46 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset23
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen, millainen yhteys lasikaton taustalla toimivilla verkostoilla on naisten mahdollisuuksiin edetä johtoasemiin. Lisäksi tarkastelen sukupuolikiintiön merkitystä lasikaton purkamiskeinona. Tutkielmani tavoitteena on ymmärtää lasikattoilmiön, verkostojen ja sukupuolikiintiölain suhdetta Pohjoismaiden kontekstissa ja tuoda esiin rakenteellisia epäkohtia, joihin tulisi puuttua.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii lasikattoteoria ja Granovetterin verkostoteoria. Tutkimusmenetelmänä käytän kuvailevaa, integroivaa kirjallisuuskatsausta käsittelemään valikoitunutta tutkimusaineistoa. Aineistoni koostuu kokonaisuudessaan kahdeksasta Pohjoismaisesta tutkimusartikkelista. Aineisto jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen keskittyy vastaamaan tutkimuskysymykseen verkostojen vaikutuksista naisten urakehitykselle. Toinen osa käsittelee sukupuolikiintiölakia, verkostoja ja niiden yhteisvaikutuksia Norjan kontekstissa vastaten toiseen tutkimuskysymykseeni.
Tulokset osoittavat verkostojen ja niistä saatujen hyötyjen olevan sukupuolittuneita. Verkostot näyttäytyvät tulosten pohjalta miesten keskeisinä piireinä, joista naiset suljetaan ulos. Miehet myös saavat suhteista enemmän etuja. Verkostojen vaikutukset naisten urakehitykselle ovat sen sijaan kielteiset. Tulokset sukupuolikiintiölain merkityksestä naisten kohtaamille esteille ja heidän verkostoillensa ovat osittain ristiriitaisia. Laki on auttanut naisia nousemaan johtotehtäviin ja parantanut verkostoista saatuja hyötyjä. Vaikutukset ovat kuitenkin rajalliset, eikä pitkäaikaista muutosta näytä tapahtuneen.
Tutkielmani johtopäätöksien mukaan verkostot toimivat kanavana ylenemiselle, mutta verkostojen sukupuolittuneisuuden takia naiset ovat sen suhteen eriarvoisessa asemassa. Verkostojen toimintamekanismit näyttävät ulottuvan syvälle organisaatioiden rakenteisiin, mikä voi tehdä niistä vaikeita purkaa. Vaikka sukupuolikiintiölain aikaansaama muutos on ollut osittain myönteistä, laki ei välttämättä yksin riitä muuttamaan organisaatiokulttuuria. Tutkielmani osoittaa, että Pohjoismaissa on edetty oikeaan suuntaan lasikaton purkamisessa, mutta työtä todellisen tasa-arvon eteen on vielä tehtävänä.