Ulkomaalaisuuden ja oleskelulupajärjestelmän merkitys psyykkisen kontrollin ja määräysvaltaan ottamisen kontekstissa
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielma perustuu Ulkomaalaisuuden merkitys psyykkisen kontrollin ja määräysvaltaan ottamisen kontekstissa seminaarityöhön, joka on tehty yhdessä Siiri Alan ja Julia Kyllösen kanssa. Tarkoituksena on syventyä tässä työssä lainsäädännön rakenteellisiin ongelmiin ihmiskaupan uhrin ulkomaalaisuuden näkökulmasta kriittisin lainopin keinoin. Tutkimme sitä, mikä merkitys ulkomaalaisuudella on uhrin haavoittuvan aseman muodostumisessa ja miten tämä asema kytkeytyy psyykkiseen kontrolliin sekä määräysvaltaan ottamiseen.
Tutkielma kohdistuu erityisesti Suomessa työperäisen maahanmuuton yhteydessä ilmenevään ihmiskauppaan, jossa valtaosa tunnistetuista uhreista on kolmansien maiden kansalaisia. Tarkastelu keskittyy rikoslain 25 luvun 3 §:ssä tarkoitettuihin ihmiskaupan keinoihin, erityisesti riippuvaisen aseman ja turvattoman tilan hyväksikäyttöön, joiden kautta määräysvaltaan ottaminen usein käytännössä toteutuu.
Ulkomaalaisuuden vaikutusten arvioimiseksi ensin tarkastellaan määräysvaltaan ottamisen sekä siihen liittyvien riippuvaisen aseman ja turvattoman tilan hyväksikäytön tunnusmerkistöjen sisältöä. Tämän jälkeen arvioidaan oleskelulupajärjestelmän rakennetta, sen hyväksikäytölle altistavia piirteitä sekä uhrin käytössä olevia oleskelulupaa koskevia suojamekanismeja. Lopuksi katsomme, miten nämä tunnusmerkistötekijät täyttyvät ulkomaalaisten uhrien kohdalla sekä miten ulkomaalaisuus ja oleskelulupajärjestelmä on huomioitu oikeuskäytännössä.
Päätavoitteena on lisätä tietoisuutta ihmiskaupan uhrien ulkomaalaisuuden vaikutuksista haavoittuvan aseman muodostumiseen. Tutkielma korostaa tarvetta huomioida oleskelulupajärjestelmän luomia uusia keinoja kontrolloida uhria sekä lisätä tehokkaampia suojakeinoja. Ulkomaalaisuus tulisi ottaa huomioon arvioitaessa ihmiskaupan tunnusmerkistön täyttymistä sekä soveltamista, sillä se itsessään muodostaa haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä.