Sosioekonomisen taustan yhteys korkeakouluopiskelijan opintolainapäätökseen ja -motiiveihin Suomessa
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen sosioekonomisen taustan yhteyttä korkeakouluopiskelijan opintolainapäätökseen ja -motiiveihin Suomessa. Tutkimusaineistonani toimii vuoden 2022 EUROSTUDENT VIII -opiskelijatutkimus, jota analysoin ristiintaulukoimalla. Tutkimukseni pyrkii täyttämään Suomessa olevaa tutkimusaukkoa opintolainan ja sosioekonomisen taustan yhteydestä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.
Kuvaan tutkielmassani opintolainapäätöstä sekä työssäkäyntiä dikotomisilla muuttujilla ja opintolainamotiiveja kahdella summamuuttujalla, joista toinen kuvaa taloudellisia ja toinen strategisia opintolainamotiiveja. Mittaan korkeakouluopiskelijoiden sosioekonomista taustaa summamuuttujalla, jonka muodostan opiskelijan vanhempien koulutustasosta ja opiskelijan subjektiivisesta käsityksestä vanhempiensa toimeentulosta. Ensimmäisessä ristiintaulukoinnissa tarkastelen sosioekonomisen taustan yhteyttä opintolainapäätökseen, toisessa työssäkäynnin vaikutusta tähän yhteyteen, kolmannessa sosioekonomisen taustan yhteyttä taloudellisiin opintolainamotiiveihin ja neljännessä strategisiin opintolainamotiiveihin. Testaan tulosten merkitsevyyttä Pearsonin khiin neliö -testillä.
Tutkimustulosteni mukaan sosioekonomisella taustalla on merkitsevä yhteys opintolainannostoon ja opintolainamotiiveihin Suomessa. Opintolainannosto on tulosten mukaan todennäköisintä opiskelijoilla, joiden vanhemmat ovat matalatuloisia ja korkeakoulutettuja. Korkeakoulutetut vanhemmat lisäsivät opiskelijan todennäköisyyttä nostaa opintolainaa kaikissa tuloluokissa. Havaittu yhteys sosioekonomisen taustan ja opintolainapäätöksen välillä säilyi myös, kun sitä tarkasteltiin erikseen ei-työssäkäyvien ja työssäkäyvien opiskelijoiden keskuudessa. Tulosten mukaan ei-työssäkäyvät opiskelijat nostavat opintolainaa enemmän kuin työssäkäyvät opiskelijat, mutta opintolainannosto on suurta kummassakin ryhmässä. Tulokset ovat yhteensopivia aiemman tutkimuksen kanssa.
Opintolainamotiivien esiintyminen on tulosten valossa vahvasti sidoksissa opiskelijan vanhempien tulotasoon, ja yhteys on suoraviivainen. Taloudelliset opintolainamotiivit esiintyivät eniten matalatuloisten vanhempien lasten vastauksissa ja strategiset motiivit eniten korkeatuloisten vanhempien lasten vastauksissa. Vanhempien koulutustasolla ei ollut vaikutusta taloudellisten motiivien esiintymiseen, mutta strategiset motiivit esiintyvät todennäköisimmin korkeakoulutettujen vanhempien lasten vastauksissa. Molemmat opintolainamotiivit kuitenkin painottuivat suurimmassa osassa vastauksista, strategiset yllättäen taloudellisia enemmän. Tulokset haastavat aiempaa Suomessa tehtyä tutkimusta opiskelijoiden ensisijaisista opintolainamotiiveista ja Englannissa muodostunutta näkemystä siitä, että opintolainapäätös syntyy vain opiskelijan taloudellisen tarpeen ja nostohalukkuuden perusteella.
Opintolainannostoa koskeva tutkimus on erityisen merkittävää 2020-luvun Suomessa, jossa työttömyys on kasvussa ja opiskelijoiden tuista leikataan. Suomessa tutkimus on vähäistä ja muualla maailmalla se painottuu valtioihin, joissa on maksullinen korkeakoulutus. Tutkimustulokseni korostavat tutkimuksen merkityksellisyyttä myös Suomen kontekstissa ja tuovat uutta tietoa opintolainapäätöksen takana vaikuttavista tekijöistä.