Kevään 2024 satamalakon vaikutus toimitusketjujen toiminnan jatkuvuuteen
Ladataan...
1.68 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset6
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Satamat ovat Suomen ulkomaankaupalle ja viennille keskeisiä solmukohtia, joiden häiriöt voivat vaikuttaa nopeasti yritysten toimituskykyyn, kustannuksiin, asiakassuhteisiin ja toiminnan jatkuvuuteen. Siksi aihetta on tärkeää tutkia.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kevään 2024 satamalakon vaikutusta yhden kohdeyrityksen toimitusketjun toiminnan jatkuvuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yritys valmistautui etukäteen tiedossa olleeseen lakkoon, millaisia toimenpiteitä yritys toteutti lakon aikana toimintansa jatkuvuuden varmistamiseksi ja miten yrityksen toiminta palautui lakon jälkeen sekä millaisia oppeja lakosta tunnistettiin tulevia vastaavia häiriöitä varten.
Kohdeyrityksenä oli suuri suomalainen yritys, jonka päätoimiala on ravintolakalusteet ja suurkeittiökalusteet. Kohdeyrityksellä on paljon ulkomaankauppaa, ja se vie ja tuo tuotteita säännöllisesti konttikuljetuksina. Yritys käyttää konttikuljetuksissaan usein Vuosaaren satamaa, minkä vuoksi satamalakolla oli suora yhteys sen toimitusketjujen toiminnan jatkuvuuteen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin kahdella puolistrukturoidulla haastattelulla kohdeyrityksen työntekijöiltä, jotka työskentelivät lakon aikana logistiikan ja asiakassuhteiden parissa. Kerätty aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysin pohjalta muodostettiin kolme pääluokkaa, jotka olivat toimenpiteet ennen lakon alkua, toimenpiteet lakon aikana ja toimenpiteet lakon jälkeen.
Tutkimuksen tulosten perusteella kohdeyritys aloitti varautumisen lakkoon heti lakkovaroituksen jälkeen, mutta valmistautuminen painottui tilanteen seurantaan, vaihtoehtoisten kuljetusreittien kartoittamiseen, huolitsijayhteistyöhön ja tärkeimpien toimitusten priorisointiin. Lakon aikana vaikutukset kohdistuivat erityisesti logistiikkaan: konttitoimitukset pysähtyivät, varasto täyttyi, laskutus viivästyi ja kustannukset nousivat. Toimituskykyä pidettiin yllä viestinnän, huolitsijayhteistyön, lakkolisien, lentorahdin ja kiireellisimpien toimitusten priorisoinnilla. Keskeisiä haasteita olivat epävarmuus lakon kestosta, päätöksenteko puutteellisen tiedon varassa ja force majeure -ehtojen erilainen tulkinta eri asiakassopimuksissa. Lakon jälkeen kuljetusten normalisoituminen kesti useita viikkoja, ja tärkeimmiksi opeiksi nousivat tarve selkeämmälle toimintasuunnitelmalle, vaihtoehtoisten kuljetusreittien ennakkokartoitukselle sekä sisäisen että ulkoisen tilannekuvan vahvistamiselle.