AI in Asset Management : Examining Oversight
Ladataan...
802.85 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset8
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
This thesis explores the evolving nature of oversight of artificial intelligence (“AI”) in the field of asset management, focusing in particular on the interplay between sources of law and their capacity to maintain and enhance legitimacy where AI remains opaque. Demonstrating that objectivity—and thereby oversight—is always context-specific and shaped by institutional, operational, and ethical constraints, this thesis proposes a new legal concept of situated objectivity.
It further examines the role and nature of soft law, showing that while such instruments offer flexibility, they are reframed by political agendas and may risk the function of oversight. The regulatory analysis concentrates on international legal order and considers the requirements for continuous, evidence-based oversight, converting the legal analysis into commercially relevant governance approaches.
The thesis is situated within the field of international economic law and examines the intersections between multilayered EU financial law, customary international law, and the fragmented regulatory landscape in the current AI governance.
Tämä tutkielma tarkastelee tekoälyn (“AI”) valvonnan muuttuvaa luonnetta varainhoidon alalla. Tutkielma keskittyy erityisesti oikeuslähteiden väliseen vuorovaikutukseen sekä niiden kykyyn ylläpitää ja vahvistaa legitimiteettiä tilanteissa, joissa tekoäly on läpinäkymätöntä. Tutkielma osoittaa, että objektiivisuus, ja siten myös valvonta, on aina kontekstisidonnaista ja institutionaalisten, operatiivisten sekä eettisten rajoitteiden muovaamaa, ja esittää uuden oikeudellisen käsitteen, paikantuneen objektiivisuuden.
Lisäksi tutkielma tarkastelee soft law’n roolia ja luonnetta ja osoittaa, että vaikka tällaiset instrumentit tarjoavat joustavuutta, niihin kohdistuu poliittista vaikuttamista, mikä saattaa haurastuttaa riippumatonta valvontaa. Sääntelyyn kohdistuva analyysi keskittyy kansainväliseen oikeusjärjestykseen ja tarkastelee jatkuvan näyttöön perustuvan valvonnan vaatimuksia, ottaen kuitenkin huomioon kaupallisesti relevantit näkökulmat tekoälyn luotettavassa hyödyntämisessä.
Tutkielma sijoittuu kansainvälisen talousoikeuden alalle ja tarkastelee monitasoisen EU:n finanssioikeuden, kansainvälisen tapaoikeuden sekä tekoälyn nykyisen hajanaisen sääntely-ympäristön risteyskohtia.