Taloudellinen todellisuus arvonlisäverotuksessa
Ladataan...
1.74 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
EUT:n oikeuskäytännössä on noussut esiin taloudellisen todellisuuden käsite tapauksissa, joissa muodon ja tosiseikkojen välillä on jännitettä. EUT onkin todennut useaan otteeseen arvonlisäverotusta käsittelevissä ratkaisuissaan taloudellisen todellisuuden huomioon ottamisen olevan yhteisen arvonlisäverojärjestelmän soveltamisen perusedellytys. Käsitteelle ei ole kuitenkaan EU-tasolla annettu täsmällistä määritelmää, mikä johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen.
Tutkielmassa pyritään EUT:n oikeuskäytännön tarkastelun kautta selvittämään miten ja millaisissa tilanteissa taloudellisen todellisuuden käsite esiintyy arvonlisäverotusta koskevassa oikeuskäytännössä. Tavoitteena on myös selvittää erityisesti, miten EUT hyödyntää taloudellista todellisuutta ja miten se vaikuttaa EUT:n arvioinnissa, kun kyseessä on tapaus, jossa ilmenee muodon ja sisällön välistä ristiriitaa. Koska aiheen voidaan nähdä linkittyvän erottomasti myös neutraalisuusperiaatteeseen ja oikeusvarmuuden periaatteeseen, tarkastellaan tutkielmassa myös näiden periaatteiden suhdetta taloudelliseen todellisuuteen. Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja nojautuu ensisijaisesti oikeuskäytännön systemaattiseen läpikäyntiin. Tarkastelu on rajattu ainoastaan arvonlisäverotusta koskevaan EUT:n oikeuskäytäntöön ja näin ollen arvonlisäverodirektiivin ja sitä edeltäneen kuudennen direktiivin säännösten tulkintaan taloudellisen todellisuuden kautta.
Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että taloudellisen todellisuuden huomioimisen voidaan nähdä tarkoittavan minkä tahansa sellaisen olosuhteiden yhdistelmän huomioimista, joka osoittaa, että verovelvollisen oma luonnehdinta liiketoimesta ei johda arvonlisäverodirektiivin tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Väärinkäytön kiellon yhteydessä taloudellisella todellisuudella on kaksi roolia, toimia luokitteluvälineenä, jonka avulla voidaan määrittää liiketoimien todellinen luonne ja sisältöä, mutta myös toimia vertailukohteena ja kuvauksena tavanomaisesta liiketoimesta, jonka avulla voidaan määrittää, onko käsiteltävänä oleva liiketoimi keinotekoinen ja syntynyt ainoastaan veroedun tavoittelemisesta.
Taloudelliseen todellisuuteen liittyy myös haasteita, joiden voidaan nähdä olevan seurausta erityisesti siitä, ettei taloudellisen todellisuuden merkitystä, käytön perusteluja tai metodologiaa ole avattu riittävästi oikeuskäytännössä. Ratkaisuna näihin ongelmiin voitaisiinkin nähdä toivottavana, että EUT avaisi tulevaisuudessa miksi ratkaisussa tulisi nojata taloudelliseen todellisuuteen tai myös miksi joissain tilanteissa ei, sekä kuvaisi selkeästi, miten se saapuu omaan määritelmäänsä taloudellisesta todellisuudesta. Ilman selkeää ymmärrystä näistä tekijöistä, taloudellisen todellisuuden voidaan nähdä olevan haitallinen paitsi oikeusvarmuuden periaatteen, mutta myös neutraalisuusperiaatteen toteutumisen kannalta.