Yläkoulun kemian opettajien käsityksiä tutkimuksellisuudesta : Fenomenografinen tutkimus käsitysten vaihtelusta
567.2 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset29
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkimuksellisuus kemian opetuksessa ei ole pelkästään laboratoriossa tehtäviä kokeellisia töitä, vaan se tulisi ymmärtää laajempana opetuksen lähestymistapana, jossa oppilailla on aktiivinen rooli ilmiöiden tutkimisessa, tiedon hankkimisessa ja johtopäätösten tekemisessä. Tutkimuksellisuuden perustalla on konstruktivistinen oppimiskäsitys, jonka mukaan tieto rakentuu oppijan aktiivisen osallistumisen ja ajattelun avulla. Kemian opetuksella on erityisen suuri rooli monimutkaisten käsitteiden ymmärryksessä, ja tutkimuksellisuuden on todettu olevan toimiva tapa herättää oppijoiden mielenkiintoa ja lisätä oppijoiden aktiivista osallistumista opetukseen.
Vaikka tutkimuksellisuus on tiedeopetussuunnitelmien läpileikkaava teema maailmanlaajuisesti ja keskeinen osa kemian opetusta, ei sille kuitenkaan ole vain yhtä tarkkaa määritelmää. Sillä voidaan opetuksen kontekstissa viitata joko siihen, mitä tutkijat tekevät, miten oppijat oppivat tai kuinka opettajat opettavat. Tässä tutkielmassa käsitteen tarkka määrittely ei kuitenkaan ole avainasemassa, sillä tarkastelun kohteena on opettajien käsitykset tutkimuksellisuudesta ja käsitysten vaihtelu. Aikaisemmassa tutkimuksessa on silti todettu, että opettajien käsityksissä tutkimuksellisuudesta on aukkoja verrattuna teoriaan. Käsitykset ohjaavat yksilön toimintaa, joten myös opettajien käsitykset opetuksesta vaikuttavat siihen, kuinka he opettavat.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää yläkoulun kemian opettajien käsityksiä tutkimuksellisuudesta kemian opetuksessa. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla viittä yläkoulun kemian opettajaa. Haastattelut rakentuivat viiden pääteeman ympärille, joiden avulla johdateltiin aiheeseen jättäen kuitenkin tilaa haastateltavien omille ajatuksille. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin periaatteiden mukaan.
Tulokset osoittavat neljä laadullisesti erilaista tapaa käsittää tutkimuksellisuus. Muodostuneet kuvauskategoriat ovat 1. Tutkimuksellisuus pedagogisena lähestymistapana, 2. Tutkimuksellisuus oppimiseen vaikuttavana toimintana, 3. Tutkimuksellisuus käytännön reunaehtojen ohjaamana toimintana ja 4. Tutkimuksellisuus tiedonmuodostuksena. Muodostunut kuvauskategoriajärjestelmä on horisontaalinen, sillä käsitysten variaatio ei jäsenny hierarkkisesti, vaan kategoriat kuvaavat keskenään samanarvoisia käsityksiä tutkimuksellisuudesta. Kategoriat täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaiskuvan tutkimuksellisuuteen liittyvistä käsityksistä. Kategorioiden toisiaan täydentävän luonteen vuoksi kategoriat eivät ole toisiaan poissulkevia.