Kohti uutta maailmaa : Identiteetin ja rodun ontologia – katsaus materian ja kielen aktiiviseen vuorovaikutukseen identiteetin muodostumisessa
495.53 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset9
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tarkastelen kandidaatintutkielmassani identiteetin ontologiaa. Edetäkseni identiteetin ontologian käsittelyyn, tarkastelen identiteetin historiaa ja sen yhteyttä rodun käsitteeseen. Identiteetin historiallinen tarkastelu osoittaa identiteetin ottaneen rodun paikan yhteiskuntatieteissä hallitsevana ihmisten eroja selittävänä tekijänä. Identiteetti sisältää rodun käyttötarkoitukset ja merkitykset. Tästä etenen rodun ontologian tarkasteluun ja selvitän rodun yhteyden materiaaliseen, eli ruumiilliseen maailmaan.
Rodun ontologian tarkastelu osoittaa rodun muodostuvan diskursiivisen ja materiaalisen aktiivisen vuorovaikutuksen tuloksena. Tässä monistisessa käsityksessä epistemologia ja ontologia kietoutuvat yhteen, ja kieli ja materia yhdessä tuottavat tietomme ja todellisuutemme. Kumpaakaan ei voida varsinaisesti erottaa toisesta. Rodun ja identiteetin väliseen yhteyteen perustaen johdan tämän metafysiikan identiteetin ontologiaan, ja esitän tämän päättelyketjun johdosta selvityksen identiteetin ontologiasta.
Esitän uusmaterialistisen identiteettiteorian, jossa käsitän identiteetin muodostuvan diskurssien ja materian aktiivisen vuorovaikutuksen kausaalisena tuloksena. Teoria huomioi identiteetin olemiseen kiinnittyvän materiaalisen luonteen, sekä diskurssien aktiivisen identiteettiä tuottavan roolin. Lisäksi uusmaterialistinen identiteettiteoria huomioi identiteetin kieltä edeltävän olemassaolon ja näiden tekijöiden johdosta kiistää identiteetin fiktiivisyyden ja puhtaan tarinallisuuden. Olemiseen ja ruumiillisuuteen kiinnittyessään, sekä kieltä edeltävän olemassaolon omatessaan päättelen, että identiteetti ei voi olla postmodernin käsityksen mukainen pohjimmiltaan fiktiivinen sosiaalinen konstruktio. Näiden tekijöiden lisäksi huomioin identiteettien muodostuvan kognitiivisten, ja evolutiivisten inhimillisten mekanismien ja prosessien asettamien reunaehtojen alaisuudessa.
Ymmärrän identiteetin olemisen ja tekemisen yhteen kietoutumisena; niitä ei voida erottaa toisistaan. Käsitän identiteetin ykseydessä sijaitsevaksi subjektipositioksi, jonka episteemistä oikeutusta voidaan arvioida vertaamalla sitä subjektia ympäröiviin materiaalisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin. Realistinen käsitys mahdollisuudesta lähestyä todellisuutta ja saada siitä arvioitavaa tietoa, sekä käsitys todellisuuden ykseydestä, eli sen monistisesta luonteesta ja relationaalisesta rakentumisesta on uusmaterialistisen identiteettiteorian ontologinen perusta.
Lopuksi tarkastelen uusmaterialistisen identiteettiteorian suhdetta vahvoihin ja heikkoihin identiteettiteorioihin, tieteelliseen tutkimukseen ja identiteettipolitiikkaan. Esitän, että materiaaliset ja ruumiilliset olosuhteet on huomioitava sekä identiteettiteoriaa tutkimuksessa hyödynnettäessä, että identiteettipoliittisia arvioita ja muuta tieteellistä tutkimusta tehdessä. Tutkielmani kiinnittyy viime vuosina suosiota kasvattaneeseen uusmaterialistiseen, materiaalisen aktiivisuuden huomioivaan tutkimusotteeseen, ja on omalta osaltaan johdattamassa sosiaali- ja yhteiskuntatieteitä tähän uuteen
maailmaan.
In my bachelor's thesis, I examine the ontology of identity. To approach the question of identity's ontology, I first explore the history of identity and its relationship to the concept of race. A historical examination of identity demonstrates that identity has overtook the position formerly held by race in the social sciences as the dominant explanatory factor for human differences. Identity encompasses the functions and meanings previously attributed to race. From this starting point, I proceed to examine the ontology of race and investigate its connection to the material, embodied world.
An examination of the ontology of race shows that race emerges through the active interaction of discourse and materiality. Within this monist framework, epistemology and ontology are intertwined, and language and matter together produce both our knowledge and our reality. Neither can be separated from the other. Drawing on the relationship between race and identity, I extend this metaphysical framework to the ontology of identity and, on the basis of this line of reasoning, present an account of identity's ontology.
I propose a new materialist theory of identity in which identity is understood as the causal outcome of the active interaction between discourses and materiality. This theory acknowledges both the material dimension inherent in identity's existence and the active role of discourses in the production of identity. Furthermore, the new materialist theory of identity recognizes identity's existence prior to language and, for this reason, rejects the view that identity is merely fictional or purely narrative. Because identity is grounded in existence and embodiment, and it exists pre-linguistically, I argue that identity cannot be understood in accordance with the postmodern conception as a fundamentally fictional social construction. In addition, I argue that identities are formed within the constraints established by cognitive and evolutionary human mechanisms and processes.
I understand identity as an inseparable intertwining of being and becoming; the two cannot be separated from one another. I conceive identity as a subject position located within oneness, whose epistemic justification can be assessed by comparing it to the material and social conditions surrounding the subject. A realist conception of the possibility of approaching reality and acquiring knowledge about it that can be evaluated, together with an understanding of reality's oneness, its monist nature and relational constitution, forms the ontological foundation of the new materialist theory of identity.
At last, I examine the relationship between the new materialist theory of identity and strong and weak theories of identity, scientific research, and identity politics. I argue that material and embodied conditions must be taken into account when identity theory is used in research and when making identity-political assessments and conducting scientific inquiry more broadly. This thesis is situated within the new materialist research tradition, which has gained increasing prominence in recent years through its emphasis on the active role of materiality, and contributes to guiding the social sciences and related disciplines toward this emerging paradigm, a new way of understanding our world.