Avoin oppimisympäristö sosiaalisesti vaativana tilana : Etnografinen tutkimus koulun arjesta
704.41 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset20
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan etnografisella tutkimusotteella erään Etelä-Suomessa sijaitsevan 2020-luvulla rakennetun peruskoulun oppimistiloja. Tarkoituksena on selvittää, miten tilojen muunneltavuus ja avoimuus näkyy koulun arjessa. Erityisenä huomion kohteena tarkastelen avointen ja muunneltavien oppimisympäristöjen luomia tilallisia reunaehtoja ja niiden tuottamia välillisiä odotuksia lasten toimintaan suhteessa tiloihin, toisiin oppilaisiin ja opettajaan. Avoimet oppimisympäristöt kouluissa ovat puhuttaneet julkisessa keskustelussa ja niiden toimivuutta on muun muassa opettajien keskuudessa kyseenalaistettu. Suomalaista koulujärjestelmää on pidetty erityisen laadukkaana, mutta oppimistulokset ovat viime vuosina huonontuneet. Siten on erityisen ajankohtaista tarkastella, miten koulujen nykyrakentaminen ja siihen liittyvä tilojen avoimuus näkyvät nykyisellään kouluissa, jotka eroavat perinteisiksi mielletyistä kouluista.
Väljänä taustateoriana hyödynnän tutkimuksessa tilan teoriassa tyypillistä jaottelua fyysiseen ja sosiaaliseen tilaan sekä Henri Lefebvren näkökulmia tilaan. Fyysinen ja sosiaalinen tila myös linkittyvät vahvasti toisiinsa, eikä niitä voida pitää täysin toisistaan erillisinä. Keskeisenä asiana korostan, että tilat ovat aina tuotettuja, mutta myös tilat tuottavat erilaisia asioita, kuten merkityksiä. Siksi tilan teoriassa pidän tärkeänä tilan ja ihmisen välistä vuorovaikutteista suhdetta. Tässä tutkimuksessa pääpaino on kuitenkin aineistolähtöisessä lähestymistavassa, jossa tilaa koskevat yleiset teorisoinnit toimivat löyhänä tutkimuksen suuntaajana ja katseenkohdistajana. Kentällä kiinnostukseni kohdistuu erityisesti paikkaan, kuulumiseen ja toimijuuteen liittyviin asioihin, jotka nostan esiteltäväksi keskeisinä taustakäsitteinä tilan teorian yhteyteen.
Toteutan etnografisen tutkimuksen osallistuvan havainnoinnin keinoin osallistumalla nelosluokkalaisten kaikille oppitunneille kahden viikon ajan alkuvuodesta 2025 ja kirjaamalla havaintojani kenttäpäiväkirjaan, jonka pohjalta kirjoitettu noin 53-sivuinen tutkimuspäiväkirja on tämän tutkimuksen aineisto. Aineistonkeruu tapahtui kahdessa osassa ensin viikon ajan, jonka jälkeen oli noin kahden viikon tauko ja toinen viikon havainnointijakso. Tauon aikana kävin läpi jo keräämääni aineistoa ja pyrin jälkimmäisellä havainnointijaksolla syventämään ymmärrystäni. Kohdistin huomioni ensisijaisesti niihin asioihin, joita haluan nostaa esille jo kerätystä aineistosta, kuten siirtymiin ja toiminnan positioihin. Erityispiirteenä tässä tutkimuksessa on sen etnografinen tutkimusote, minkä vuoksi nostan tarkempaan tarkasteluun oman asemani tutkijana sekä suhteeni kenttään ja siellä oleviin ihmisiin samalla, kun pohdin tutkimukseni eettisiä näkökulmia.
Aloitan havaintojeni esittelyn koulun fyysisen tilan piirteistä. Koulussa on hyvin paljon seiniä ja suljettuja ovia, mikä synnyttää tunnelman sekavuudesta tai sokkeloisuudesta ja on siten ristiriidassa mielikuvaan avoimuudesta. Havainnointikoulussa huomioni kiinnittyy siihen, miten käytävätoimintoja, kuten siirtymiä, yhdistetään muiden tilojen toimintoihin esimerkiksi aulatiloissa tai ruokalassa. Päädyn nimittämään tällaisia tiloja integroiduiksi käytäviksi, joihin syvennyn sokkeloisuuden lisäksi ensimmäisessä fyysistä tilaa käsittelevässä alaluvussa. Lisäksi koulussa huomiotani herättävät lasiset seinät ja ovet, joten pohdin lasimateriaalin käyttöä koulussa, sen vaikutusta valvontaan, turvallisuuteen ja esillä olemiseen.
Fyysisen ympäristön ja koulutilojen ainesten jälkeen tarkastelen lähemmin avointa oppimisympäristöä ”sosiaalisesti vaativana” tilana. Koulussa on esimerkiksi lukuisia siirtymiä ja jonojen muodostamista, joissa tulee ottaa huomioon tilojen muut käyttäjät. Toisaalta tilojen avoimuus vaatii erilaisia ryhmäratkaisuja, jotta esimerkiksi käytettävät välineet riittävät kaikille ja tilojen käyttö on ajankäytöllisesti järkevää. Lisäksi oppilaat suhteutuvat ryhmiinsä eri tavoilla. Huomaan havainnoissani oppilaiden avoimissa oppimistiloissa asettuvan sosiaalisen järjestyksen näkökulmasta tietynlaisiin positioihin, jotka kuvastavat heidän toimintaansa tilassa. Nimeämäni toiminnan positiot ovat aktiivinen tukija, vaihteleva tukija, aktiivinen haastaja, passiivinen haastaja sekä huomaamaton tukija. Nimet kuvastavat sitä, miten koen positioiden tukevan tai haastavan toimintaa tilassa sekä miten ne suhteutuvat tilan vaatimuksiin. Lopuksi tarkastelen opettajan asemaa ja arkisia opettajien keskinäisiä sekä opettajien ja oppilaiden välisiä suhteita.
Tutkimuksellani pyrin korostamaan tilan merkityksellisyyttä tilassa tapahtuvaa toimintaa ja siellä toimivia ihmisiä kohtaan. Haluan tuoda esille tilasuunnittelun tarpeellisuuden erityisesti tilassa toimivien ihmisten näkökulmasta. Tutkimukseni luo tiheän kuvauksen avoimesta oppimisympäristöstä ja koulun arjesta painottaen tilassa aidosti toimivien ihmisten tarpeita sekä niiden huomioimista tiloja suunniteltaessa.