Liukenemattomien polyfenolien analytiikka
Turun yliopisto
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Polyfenolit ovat kasvien puolustusyhdisteitä, jotka kykenevät sitoutumaan ja muodostamaan komplekseja proteiinien kanssa. Märehtijöillä kompleksin muodostuminen voi parantaa proteiinien hyötykäyttöä. Polyfenolien biologista aktiivisuutta on mahdollista hyödyntää myös erilaisten kroonisten sairauksien sekä ympäristöpäästöjen ehkäisyssä.
Kasvien sisältämät liukoiset polyfenolit ovat melko tunnettuja ja niiden analysointiin on kehitetty lukuisia erilaisia menetelmiä. Merkittävä osa kasvien polyfenoleista voi kuitenkin olla liukenemattomassa muodossa ja siten perinteisten menetelmien ulottumattomissa. Lähiaikoina mielenkiintoa ovat herättäneet erityisesti ruokakasvien sisältämät liukenemattomat polyfenolit sekä niiden mahdolliset terveysvaikutukset.
Tutkielman kirjallisessa osassa keskitytään kasvien sisältämiin liukenemattomiin ja sitoutuneisiin polyfenoleihin: proantosyanidiineihin, hydrolysoituviin tanniineihin ja fenolisiin happoihin. Lisäksi esitellään niiden analysointiin useimmiten käytettyjä sekä muita mahdollisia menetelmiä. Kirjallisen osan loppuun on myös koottuna tähän mennessä kasveista eri menetelmien avulla saatujen liukenemattomien polyfenolien pitoisuuksia.
Kokeellisessa osassa tutkittiin in vivo -tasolla lampaille syötetyn esparsetista (Onobrychis viciifolia), keltamaiteesta (Lotus corniculatus), puna-apilasta (Trifolium pratense) ja sinimailasesta (Medicago sativa) valmistetun säilörehun sisältämien polyfenolien sekä erityisesti esparsetin ja keltamaiteen sisältämien proantosyanidiinien metaboliaa. Työn tarkoituksena oli myös selvittää, miten tanniinikoostumus mahdollisesti muuttuu säilörehua valmistettaessa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kemiallisia menetelmiä (muun muassa BuOH/HCl-depolymerisaatiota), joiden avulla pystyttiin todentamaan liukenemattomat ja sitoutuneet proantosyanidiinit. Tuloksista nähdään, että lampaan juoksutusmahassa suurin osa proantosyanidiineista on sitoutuneessa muodossa (proteiineihin tai kasvikuituun) ja että liukoisten proantosyanidiinien osuus kasvaa ohutsuoleen mentäessä. Tuloksista nähdään myös, että säilörehun valmistuksen aikana proantosyanidiinikoostumus muuttuu: liukenemattomien proantosyanidiinien pitoisuus kasvaa ja liukoisten vastaavasti pienenee. Säilörehun valmistuksessa myös liukoisten proantosyanidiinien keskimääräinen polymerisaatioaste pienenee.
Kuvaus
Siirretty Doriasta