Corporate Tax Reform, Investment and Capital Allocation: Evidence from Finnish Publicly Listed Firms
1.15 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset19
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
This thesis examines the effects of the 2012-2014 Finnish corporate income tax (CIT) reform on investment, dividend policy and debt adjustment decisions. The CIT was reduced from 26% to 20% in two steps between 2012 and 2014. A balanced panel of 70 firms continuously listed on Nasdaq Helsinki from 2007 to 2019 is used in this thesis to examine the effects of a CIT reduction for large, publicly listed and established firms.
To measure each firm's exposure to the reform, variation in pre-reform effective tax rates (ETRs) among firms, averaged over 2009–2011 and interacted with a post-2014 indicator, is used within a difference-in-differences framework that includes firm and year fixed effects. The model is estimated using OLS. An event study specification, using 2011 as the reference year, provides additional evidence on the timing of any response.
No statistically significant effects in this sample are observed. Firms with higher pre-reform ETRs do not increase investment, nor do they adjust dividend payouts or net debt relative to other firms. The estimated coefficients are small in economic effects across all the outcomes and remain stable across different robustness checks. Baseline ETR should be interpreted as an imperfect proxy for heterogeneous tax exposure rather than as a fully exogenous treatment-intensity measure.
The analysis is limited to publicly listed firms, which restricts generalisability to smaller or privately held companies. The results provide no evidence of statistically detectable differential changes in capital allocation among large, capital-accessible firms. Given the sample size of 70 firms, only relatively large effects can be detected, and smaller effects may remain undetected.
Future research could compare listed and unlisted firms to assess whether access to capital markets influences responses to corporate tax changes.
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan vuosien 2012–2014 suomalaisen yhteisöverouudistuksen vaikutuksia investointeihin, osingonjakoon ja velan muutoksiin. Yhteisöverokantaa alennettiin kahdessa vaiheessa 26 prosentista 20 prosenttiin vuosina 2012–2014. Tutkielmassa hyödynnetään tasapainoista paneeliaineistoa, joka koostuu 70 Nasdaq Helsingissä yhtäjaksoisesti vuosina 2007–2019 listattuna olleesta yrityksestä. Tavoitteena on arvioida, miten yhteisöveron alennus vaikutti suuriin, julkisesti noteerattuihin ja vakiintuneisiin yrityksiin.
Yrityskohtaisen verouudistukselle altistumisen mittarina käytetään uudistusta edeltävää efektiivistä veroastetta (ETR), joka on laskettu vuosien 2009–2011 keskiarvona. Analyysi toteutetaan difference-in-differences-asetelmalla, jossa tätä mittaria yhdistetään vuoden 2014 jälkeistä ajanjaksoa kuvaavaan indikaattorimuuttujaan. Malli sisältää yritys- ja vuosikiinteät vaikutukset, ja estimointimenetelmänä käytetään pienimmän neliösumman menetelmää (OLS). Lisäksi analyysia täydennetään event study -spesifikaatiolla, jossa vertailuvuotena toimii vuosi 2011.
Tulosten perusteella ei havaita tilastollisesti merkitseviä differentiaalisia vaikutuksia investointeihin, osingonjakoon tai velan muutoksiin. Yritykset, joilla oli korkeampi uudistusta edeltävä efektiivinen veroaste, eivät poikenneet tilastollisesti havaittavalla tavalla muista yrityksistä reformin jälkeen. Estimoidut vaikutukset ovat myös taloudelliselta merkitykseltään pieniä, ja tulokset säilyvät pääosin samansuuntaisina vaihtoehtoisissa mallispesifikaatioissa. Uudistusta edeltävää efektiivistä veroastetta tulee kuitenkin tulkita epätäydellisenä mittarina yrityskohtaiselle verouudistusaltistukselle, ei täysin eksogeenisena treatment intensity -muuttujana.
Tutkimus rajoittuu julkisesti noteerattuihin yrityksiin, minkä vuoksi tuloksia ei voida suoraan yleistää pienempiin tai listaamattomiin yrityksiin. Tulokset viittaavat siihen, ettei yhteisöveron alennus johtanut tilastollisesti havaittaviin muutoksiin pääoman kohdentumisessa suurissa yrityksissä, joilla on hyvät mahdollisuudet ulkoiseen rahoitukseen. Lisäksi 70 yrityksen otoskoko merkitsee, että tutkimusasetelmalla voidaan havaita lähinnä suhteellisen suuria vaikutuksia, jolloin pienemmät vaikutukset voivat jäädä havaitsematta.
Jatkotutkimuksessa olisi hyödyllistä vertailla listattuja ja listaamattomia yrityksiä, jotta voitaisiin arvioida, vaikuttaako pääomamarkkinoille pääsy yritysten reagointiin yhteisöveromuutoksiin.