"Kyllähän nyt kaikki tietää, että seksiä siellä myydään" : seksityöntekijöiden kokemuksia internetmarkkinoinnista

Abstract

Pro gradu -tutkielma tarkastelee seksipalveluiden internetmarkkinointia seksityöntekijöiden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on erityisesti, miten seksityöntekijät toimivat käytännössä laittomilla markkinoilla, mitkä tekijät he kokevat markkinointia rajoittaviksi, ja miten he mahdollisesti kyseenalaistavat näitä rajoitteita. Tutkimuksen tavoitteena on nostaa esiin seksityöntekijöiden omat kokemukset ja näkemykset sekä peilata niitä Suomen lainsäädäntöön ja eri seksityöpoliittisiin malleihin. Tutkielma tuo esiin seksityöntekijöiden ajatuksia seksityöpolitiikasta sekä seksityöhön liittyvästä julkisesta keskustelusta. Tutkimusaineisto koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Analyysimetodina toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielmaan on haastateltu yhdeksää suomalaista seksityöntekijää, joilla on kokemusta yleisimmistä seksipalveluiden markkinointiin käytetyistä digitaalisista alustoista.

Taloussosiologisena viitekehyksenä toimii markkinoiden uppoutuneisuus sosiaalisiin normeihin ja institutionaalisiin käytäntöihin. Seksipalveluiden internetmarkkinointia Suomessa rajoittavat lainsäädäntö, markkinointisivustojen säännöt sekä monet rakenteelliset rajoitteet kuten vallitsevat normit ja asenteet. Seksityö tapahtuu usein lain harmaalla alueella ja virallisten markkinoiden ulkopuolella, eikä sääntelyä pureta moraalisista syistä.

Tutkielma osoittaa seksityöntekijöiden kokevan, että heidän ammatinharjoittamistaan rajoitetaan pikemminkin moraalisista kuin juridisista syistä. Erityisesti tilanteissa, joissa markkinointia rajoittaa lähinnä lainsäädäntö, seksityöntekijät kokivat saavansa toimia melko vapaasti niin kauan kuin toiminta pysyy niin sanotusti ”poissa silmistä”. Markkinointistrategioissa korostuu erilaisten kiertoilmaisujen käyttö ja asiakkaiden ohjaaminen sellaisille viestintäkanaville, joissa seksikauppaa voi tehdä vapaasti. Alalle on syntynyt oma normisto ja koodikieli, jonka kokeneet työntekijät ja seksinostajat tunnistavat. Työntekijöiden välillä korostuvat vertaistuki ja tiedonvaihto, vaikka miespuoliset seksityöntekijät saattavatkin kohdata ennakkoluuloja. Markkinointialustoihin kohdistuu paljon kritiikkiä, mutta niiden käytölle ei ole vaihtoehtoja. Ristiriitainen sääntely on johtanut tilanteeseen, jossa seksimarkkinat ovat olemassa, mutta ne toimivat hyvin epäoptimaalisesti niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin ajateltuna. Suurimpana epäkohtana seksityöntekijät näkivät sen, että niin lainsäädännössä kuin julkisessa keskustelussakaan ei tarkastella tarpeeksi erillisinä ilmiöinä vapaaehtoisuuteen perustuvaa seksityötä ja hyväksikäyttömielessä tapahtuvaa prostituutiota.