Kielitaito on osa kansallista huoltovarmuutta — Suomi tarvitsee jatkossakin useiden vieraiden kielten osaajia

dc.contributor.authorJohansson, Marjut
dc.contributor.authorSuominen, Jaakko
dc.contributor.authorBjörn, Piia
dc.contributor.organizationfi=Turun yliopiston johto|en=University Management|
dc.contributor.organizationfi=digitaalinen kielentutkimus, espanja, italia, kiina, ranska, saksa|en=Digital Language Studies, Chinese, French, German, Italian, Spanish|
dc.contributor.organizationfi=median, musiikin ja taiteen tutkimus|en=Art History, Musicology and Media Studies|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.36764574459
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.53191015055
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.81205276744
dc.converis.publication-id457385847
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/457385847
dc.date.accessioned2025-08-27T22:04:27Z
dc.date.available2025-08-27T22:04:27Z
dc.description.abstract<p>Kielitaito kuuluu osana tiedon huoltovarmuuteen. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on olennaista, että tietoa osataan hakea, tulkita ja tuottaa eri kielillä sekä osataan erottaa oikea tieto väärästä. Eri kielillä tuotetun tiedon lukutaito vaikuttaa suomalaisten kansainväliseen toimintaan.</p><p>Kielitaidon vaikuttavuutta on vaikea mitata ja tunnistaa, mutta kielitaidon puute vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kansainvälisissä yhteyksissä toimivien asiantuntijoilla kielitaito on osa työkuntoa. Tietoa tarvitaan eri maista, kulttuureista sodan ja rauhan aikana, arkena ja kriisitilanteissa eri kielillä.</p><p>Suomessa kielitaito on toisaalta laventunut, toisaalta kaventunut. Maahanmuuttajakieliä puhutaan yhä enemmän Suomessa. Koulussa kielten oppiminen on keskittynyt keskeisiin kieliin, englantiin ja ruotsiin. Suomalaisten peruskoululaisten kielitaito on kaventunut jo pitkään muiden vieraiden kielten osalta. Tällä hetkellä ns. pieniä vieraita kieliä opiskellaan vähemmän kuin koskaan.</p><p>Syynä tähän ovat koulutusrakenteet ja koulutuspoliittiset ratkaisut, jotka ovat murentaneet ja asettaneet esteitä opintopoluille. Päätös vieraiden kielten tarjoamisesta on kunnilla. Kunnat tarjoavat epätasaisesti vieraita kieliä. Tästä on seurauksena se, että kielivalinnat kapeutuvat ja kieliä opiskellaan määrällisesti ja ajallisesti vähemmän. Kielitaidosta on tullut yksi eriarvoisuutta tuottava ominaisuus.</p>
dc.identifier.jour-issn0356-133X
dc.identifier.olddbid201581
dc.identifier.oldhandle10024/184608
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/48631
dc.identifier.urlhttps://www.ts.fi/puheenvuorot/6390159
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025082789499
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorJohansson, Marjut
dc.okm.affiliatedauthorSuominen, Jaakko
dc.okm.affiliatedauthorBjörn, Piia
dc.okm.discipline6121 Languagesen_GB
dc.okm.discipline6121 Kielitieteetfi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeE1 Article
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.ispartofjournalTurun Sanomat
dc.relation.issue26.7.2024
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/184608
dc.titleKielitaito on osa kansallista huoltovarmuutta — Suomi tarvitsee jatkossakin useiden vieraiden kielten osaajia
dc.year.issued2024

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Kielitaito on osa kansallista huoltovarmuutta.pdf
Size:
590.69 KB
Format:
Adobe Portable Document Format