Julkisen sektorin avoimen datan kaupallisessa uudelleenkäytössä saatujen tietojen suojaaminen liikesalaisuuksin Euroopan unionin datataloudessa tiedonvapauden valossa
Ladataan...
1.14 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Avoimen datan direktiivillä ja sitä täydentävällä ehdotetulla datahallintosäädöksellä helpotetaan julkisen sektorin hallussa olevan datan uudelleenkäyttöä Euroopan unionissa. Tässä tutkielmassa tutkitaan tällaisesta helposti saatavasta tai yleisesti tiedossa olevasta datasta analysoidun tiedon suojaamista liikesalaisuuksin sekä sen vaikutusta sananvapauteen kuuluvaan oikeuteen vastaanottaa ja levittää tietoja. Tarkoituksena on tunnistaa ja systematisoida tiedonvapauden ja liikesalaisuuksien suojan yhteensovittamiseen liittyviä olennaisimpia riskejä Euroopan unionin datatalouden ja liikesalaisuuksien suojan sääntelyssä. Metodeina käytetään lainoppia ja oikeusvertailua.
Tutkielmassa esitetään, ettei kaupallisen uudelleenkäytön yhteydessä tiedon arvoketjussa analysoitujen tietojen suojaaminen liikesalaisuuksin ole tiedonvapauden näkökulmasta kaikilta osin ongelmatonta. Muiden ohella merkittävimmiksi riskeiksi tutkielmassa esitetään eurooppalaisen tiedonvapausperinteen ja liikesalaisuusdirektiivin suoraa soveltumattomuutta datatalouteen sekä liikesalaisuusjärjestelmän avoimuutta ja laajaa sovellettavuutta siltä osin, kuin tämä voi johtaa yksinoikeutta tuottamattoman liikesalaisuuksien suojan sekoittumiseen tietoon kohdistuvaan yksinoikeuteen liikesalaisuuksien haltijoiden suojaustoimissa. Ratkaisuksi ehdotetaan ensisijaisesti tiedonvapausmyönteistä tulkintaa esimerkiksi tulevaisuudessa mahdollisissa komission soft law -ohjeistuksissa ja toisaalta arvioidaan oikeuskirjallisuudessa esitettyjä tiedonvapausmekanismeja sekä datahallinnon jatkovalmistelua. Tutkielma ei ole tyhjentävä esitys riskeistä ja niiden ratkaisumalleista, vaan enemmälti osoitus siitä, että ongelmakeskeinen perusoikeussystematisointi on tarpeen datatalouden kehittämiseksi myös jatkossa.