Kaivoshankkeen sosiaalinen toimilupa ja yrityksen yhteiskuntavastuu

Abstract

Kaivosalalla hyväksynnän varmistaminen yksittäiselle hankkeelle ja toisaalta koko toimialan legitimiteetin säilyttäminen on katsottu erittäin tärkeäksi. Yhteiskunnassa käytävä keskustelu kestävästä kehityksestä ja kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista sekä toimialalla tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset ja paikalliset konfliktit ovat herättäneet kaivosyhtiöt tavoittelemaan hankkeelle niin kutsuttua sosiaalista toimilupaa. Tämän tutkielman keskeisenä tutkimuskohteena on sosiaalisen toimiluvan käsite. Käsitteelle ei ole vakiintunutta määritelmää, mutta yleensä hankkeella katsotaan olevan sosiaalinen toimilupa silloin, kun toiminnalle on yhteisön laaja tuki ja hyväksyntä.

Tutkielmassa sosiaalisen toimiluvan käsite asetetaan osaksi yleisempää yrityksen yhteiskuntavastuuta koskevaa keskustelua ja pyritään selvittämään, mitä mahdollisia puutteita liittyy sosiaalisen toimiluvan käsitteeseen riskinhallintakeinona sekä miten käsitettä voitaisiin kehittää. Tutkielmassa käsitettä arvioidaan erityisesti kestävän kehityksen periaatteen näkökulmasta. Tutkielman lähdeaineisto on monitieteistä ja kansainvälistä. Metodina toimii ympäristöoikeudellinen sääntelyteoreettinen tutkimus, mutta tutkielmassa on hyödynnetty myös lainopin menetelmiä.

Tutkielmassa suoritettu arviointi osoittaa, että vaikka sosiaalinen toimilupa käsitteenä on syntynyt vastaamaan yhteiskunnassa käytävään keskusteluun kestävästä kehityksestä, on se ongelmallinen tämän periaatteen kannalta. Lisäksi käsitteen liiketoimintariskeille perustuva lähestymistapa saattaa johtaa heikoimpien ryhmien marginalisointiin. Näitä ongelmia on mahdollista lieventää ensinnäkin luvan myöntävän yhteisön kanssa tehtävällä sopimuksella. Toisekseen käsitettä olisi mahdollista kehittää sosiaalisten riskien ja konkreettisten vaikutusten pohjalta pelkkien liiketoimintariskien sijaan, sillä kaikki sosiaaliset riskit eivät aina edusta liiketoimintariskejä. Käsitteen kehittämistä hankaloittaa kuitenkin se, että kaivostoimintaa harjoitetaan yleensä osakeyhtiön muodossa. Erityisesti osakeyhtiön toiminnan tarkoitus, joka on voitontuottaminen osakkeenomistajille, ellei muuta tarkoitusta yhtiöjärjestyksessä määritellä, asettaa haasteita käsitteen kehittämiselle. Onkin kyseenalaista, miten käsitettä voitaisiin kehittää ottamaan huomioon sellaiset sosiaaliset riskit, jotka eivät edusta liiketoimintariskiä niin kauan kun kyse on vapaaehtoisesta yhteiskuntavastuusta.