Anglismit saksan- ja suomenkielisten muotoilutoimistojen palvelukuvauksissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan saksalaisten ja suomalaisten muotoilutoimistojen internetsivuja anglismien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, esiintyykö toimistojen tarjoamia palveluja kuvaavista teksteistä anglismeja.

Englannin kielen asema globaalina valtakielenä heijastuu sekä saksan että suomen yleis- ja erikoiskieliin erityisesti sanastollisesti, ja englanninkielisiä termejä lainataan joko sellaisenaan tai kotoutettuina. Yritysten internetsivut ovat usein ensimmäinen paikka, josta asiakas hankkii tietoa. Asiakkaan näkökulmasta olisi parasta käyttää mahdollisimman selkeää ja eksaktia kieltä, jotta vältytään väärinymmärryksiltä. Anglismien käyttö ei kuitenkaan aina lisää tekstien ymmärrettävyyttä.

Työssä pohditaan lyhyesti englannin kielen asemaa sekä sitä, mitä muotoilulla tarkoitetaan ja onko muotoilulla olemassa omaa erikoiskieltä. Lisäksi avataan anglismin käsitettä ja sitä, millaisia lainasanoja löytyy sekä suomen että saksan kielestä.

Tutkimuksen aineistona on kahden saksalaisen ja kolmen suomalaisen muotoilutoimiston internetsivuilta löytyviä palvelukuvauksia. Yhteensä analysoitavana on 5,5 sivua saksankielistä ja 6 sivua suomenkielistä tekstiä. Analyysin lähtökohtana on Wenliang Yangin (1990) anglismityyppien jaottelu. Aineistosta etsitään ensin anglismeja laadullisten kriteerien mukaisesti, jonka jälkeen löydetyt lainat luokitellaan eri anglismityyppeihin. Luokittelun jälkeen aineistoa analysoidaan kvantitatiivisesti ja etsitään eroja ja yhteneväisyyksiä anglismityyppien esiintyvyydessä eri muotoilutoimistojen sekä kielien välillä.

Analyysissa käy ilmi, että anglismeja esiintyy sekä saksan- että suomenkielisissä palvelukuvauksissa. Löydettyjen anglismien määrä vahvistaa käsitystä siitä, että englanti yhä edelleen dominoi globaalissa viestinnässä ja vaikuttaa eri kielien sanastoon lainojen muodossa. Analyysissä selviää myös, että saksankielisessä aineistossa esiintyy anglismeja enemmän kuin suomenkielisessä. Lisäksi saksankielisissä teksteissä anglismeja on mukautettu saksan kielen vähemmän kuin suomenkielisissä teksteissä. Tutkimus antaa siis osviittaa siitä, kuinka paljon anglismeja esiintyy muotoilun alan teksteissä ja kuinka paljon niitä mukautetaan kuhunkin kohdekieleen.