”Jos jollain ilveellä pääsisi keskustelemaan suoraan lääkärin kanssa” : Kirjallisuuskatsaus Suomen väestön kokemuksista julkisissa terveyspalveluissa 2000-luvulla

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan kokemuksia julkisista terveyspalveluista Suomessa. Suomen julkisessa terveydenhuollossa on tapahtunut viime vuosina muutoksia, jotka tekevät kokemusten tutkimisesta ajankohtaista. Koronapandemia, Suomen ikääntyvä väestönrakenne ja julkisiin terveyspalveluihin kohdistuneet leikkaukset ovat haastaneet julkisen terveydenhuollon kantokykyä. Lisäksi vuoden 2023 sote uudistus ja terveyspalveluiden digitalisaatio ovat muuttaneet julkisten terveyspalveluiden toimintaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät selittävät väestön myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia julkisissa terveyspalveluissa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistona toimivat aikaisemmat tutkimukset kokemuksista julkisissa terveyspalveluissa. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, kahdesta tutkimusraportista ja yhdestä vertaisarvioidusta kirjan luvusta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysia, jonka tavoitteena oli tunnistaa keskeisiä teemoja aiheen kannalta. Aineistosta muodostettiin neljä teemaa, jotka selittivät myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia julkisissa terveyspalveluissa. Teemat olivat sosioekonominen asema ja taloudellinen tilanne, terveyspalveluissa tapahtuva kohtaaminen ja vuorovaikutus, hoidon jatkuvuus ja hoitoon pääsy sekä toimijuus. Tutkielmassa havaittiin, kuinka myönteisiä ja kielteisiä hoitokokemuksia selittivät sekä sosioekonomiset että demografiset tekijät. Naiset ja alle 30-vuotiaat kokivat muita useammin haasteita palveluiden saatavuudessa ja hoitoon pääsyssä. Ikääntyneet olivat muita ikäryhmiä useammin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat perusasteen käyneitä tyytyväisempiä palveluihin. Taloudellisia haasteita kokevat olivat muita useammin tyytymättömiä palveluiden saatavuuteen ja saamaansa kohteluun. Tulokset osoittivat, kuinka myönteiset hoitokokemukset eivät toteudu väestössä tasa-arvoisesti, vaan ovat yhteydessä potilaan sosioekonomisen asemaan. Tulosten perusteella voidaan todeta, kuinka julkisten terveyspalveluiden tasa-arvoista hoitoon pääsyä ja palveluiden saatavuutta tulee edistää.