13–17-vuotiaille änkyttäville henkilöille suunnatun OASES-T-kyselylomakkeen suomenkielisen version reliabiliteetti

Abstract

Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, jonka syntymekanismista on esitetty monenlaisia teorioita. Änkytykseen kuuluu tyypillisesti liitännäisoireita, kuten negatiiviset tunteet ja psykososiaaliset ongelmat, jotka heikentävät elämänlaatua. Tästä huolimatta suurin osa änkytykseen liittyvistä tutkimuksista ja arviointimenetelmistä keskittyy änkytyksen aiheuttamiin puheongelmiin, ja psykososiaalinen aspekti on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli arvioida suomen kielelle käännetyn OASES-T (Overall Assessment of the Speaker’s Experience of Stuttering – Teenagers) -itsearviointimenetelmän käytettävyyttä. OASESin avulla voidaan tutkia änkyttämiseen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat änkyttävän henkilön elämänlaatuun. OASES perustuu International Classification of Functioning, Disability and Health -luokitukseen (ICF) eli kansainväliseen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen, ja sen sisältämät kysymykset perustuvat änkytystutkimuksiin sekä änkyttävien henkilöiden, puheterapeuttien ja muiden änkytykseen perehtyneiden ammattilaisten kokemustietoon. Täytetystä lomakkeesta saatu kokonaispistemäärä kuvastaa sitä, miten voimakkaasti henkilö kokee änkytyksen vaikuttavan elämäänsä negatiivisesti. (Mitä korkeampi pistemäärä, sitä negatiivisempi vaikutus.) Pistemäärien perusteella änkytyksen negatiivinen vaikutus voidaan luokitella 1) lieväksi, 2) lieväksi/kohtalaiseksi, 3) kohtalaiseksi, 4) kohtalaiseksi/voimakkaaksi tai 5) voimakkaaksi.

Suomen kielelle käännetyn OASES-T:n koekäyttöön osallistui kahdeksan änkyttävää 13–17-vuotiasta henkilöä. Lomakkeen reliabiliteettia tarkasteltiin toistomittauksen avulla ja lomakkeen soveltuvuutta kohdeyleisölleen avoimen palautelomakkeen avulla. Koekäyttäjien saamat kokonaispistemäärät erosivat toisistaan suhteellisen vähän: ne sijoittuivat samaan vaikutusluokitukseen molemmilla täyttökerroilla. Kaiken kaikkiaan suomenkielisen lomakkeen reliabiliteetti oli melko korkea, joskin matalampi kuin englanninkielisen. Tulokset eivät ole kuitenkaan täysin rinnastettavissa, sillä englanninkielisen lomakkeen koekäyttäjämäärä oli suomenkieliseen verrattuna lähes kuusinkertainen. Lomakkeen eri osioiden reliabiliteettikertoimien välillä oli huomattavaa vaihtelua. Palautelomakkeista selvisi, että koekäyttäjät olivat pääosin tyytyväisiä lomakkeen sisältöön, sanavalintoihin ja muotoiluun. Niitä pidettiin kohderyhmälle ja suomalaiseen kulttuuriin sopivina.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että suomen kielelle käännettyä OASES-T-arviointimenetelmää voidaan tulevaisuudessa käyttää suomenkielisten änkyttävien nuorten änkytyksen arvioinnissa. Jatkotutkimusta suuremmalla koekäyttäjäjoukolla kuitenkin tarvitaan, jotta lomakkeen reliabiliteetista saadaan mahdollisimman tarkkoja ja luotettavia tuloksia.