Öljyhuipun paluu : Riittääkö energian tarjonta vihreän siirtymän yli?

Abstract

<p>Tässä luvussa luodaan linkki modernin taloustieteellisen kasvuteorian, suunnatun teknisen kehityksen, uusiutumattomien luonnonvarojen teorian ja nettoenergia-analyysin välille. Viime vuosikymmeninä energia-analyysi on nostanut esiin huolia siitä, että vaikka fossiilisia polttoaineita on maaperässä runsaasti, voi helpoimmin hyödynnettävissä olevien varantojen ehtyminen kasvattaa energia-alan resurssitarvetta ja johtaa pitkittyneeseen talouden taantumaan. Tämä puolestaan voi tehdä siirtymästä uusiutuviin energialähteisiin haastavamman, sillä fossiilienergian tuotanto alkaa syrjäyttää yhä enemmän muuta globaalin talouden tuotantopotentiaalia. Osoitan energia-analyysin keinoin, etteivät päästöt suinkaan ole ainoa relevantti fossiilienergiaan liittyvä haittapuoli, vaan myös varantojen asteittainen ehtyminen aiheuttaa hyvinvointitappioita. Siksi optimaalinen energiapolitiikka pyrkii madaltamaan fossiilisten polttoaineiden tuotannon huippua riippumatta siitä, oletetaanko päästöjen vaikuttavan hyvinvointiin. Osoitan kuitenkin sekä teoreettisesti että numeerisilla simulaatioilla, että energia-analyysin esiin nostamat pahimmat taloudelliset uhkakuvat realisoituvat vain melko äärimmäisillä oletuksilla. Ero energia-analyysin ja taloustieteen johtopäätöksissä johtuu taloustieteen mallien kyvystä mallintaa talouden kannusteiden muutoksia yli ajan. Se, korostuuko energiapolitiikassa fossiilisten polttoaineiden verotus vai puhtaan energian innovoinnin tukeminen, riippuu vahvasti siitä, kuinka helposti puhtaat ja likaiset energialähteet ovat keskenään korvattavissa. Optimaalisen energiasiirtymän polun ajoitukseen ja nopeuteen vaikuttaa myös se, kuinka nopeasti fossiilisten polttoaineiden tuotannon voidaan olettaa vaikeutuvan reservien ehtyessä.<br></p>