Hoitotyöntekijöiden osaaminen painehaavojen ehkäisyssä : Kuvaileva poikkileikkaustutkimus

Abstract

Painehaavat ovat maailmanlaajuinen terveysongelma, jotka aiheuttavat merkittäviä hoitokustannuksia, potilaiden kärsimystä ja elämänlaadun laskua. Arvioiden mukaan suurin osa painehaavoista olisi mahdollista ehkäistä, minkä vuoksi hoitohenkilökunnan osaaminen on avainasemassa painehaavojen ennaltaehkäisyssä.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli analysoida ikääntyneiden palveluissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden osaamista painehaavojen ehkäisyssä, ja tunnistaa siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena. Kohderyhmään kuului ikääntyneiden palvelualueen hoitohenkilökunta, johon sisältyi ympärivuorokautinen palveluasuminen, yleislääketieteen osasto, kotihoito ja kotona asumista tukevat palvelut. Aineisto (n = 203) kerättiin sähköisellä kyselyllä kokonaisotannalla yhdeltä suomalaiselta hyvinvointialueelta loppukesästä 2025. Aineiston analyysissa käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä sekä epäparametrisiä inferentiaalisia testejä.

Tutkimustulosten mukaan hoitohenkilökunnan osaaminen oli kohtalaisella tasolla. Osaamisen mittaamiseen käytettiin Painehaavojen ennaltaehkäisyn osaaminen (PEO) -mittaria, jonka maksimipisteet olivat 35. Keskimääräinen pistemäärä oli 23,97 pistettä ja keskihajonta oli 4,65. Parhaiten osallistujat suoriutuivat painehaavariskin arvioimisessa (4,49; maksimi 5,0; keskihajonta 0,81). Heikoin tulos oli painehaavojen ennaltaehkäisyn apuvälineiden osa-alueella, jossa keskiarvo oli 2,65 pistettä (maksimi 5,0) ja keskihajonta 1,02). Osaaminen oli merkitsevästi yhteydessä lisäkoulutukseen, ennaltaehkäisyn ja hoidon parissa työskentelyn tiheyteen sekä koettuun lisäkoulutustarpeeseen.

Tulosten perusteella hoitohenkilöstön tietämystä näyttöön perustuvista painehaavojen ennaltaehkäisykäytännöistä on syytä vahvistaa. Yli puolet vastaajista (55,7 %) koki tarvitsevansa lisäkoulutusta painehaavojen ehkäisystä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan osaamistason arvioimisessa ja täydennyskoulutusten suunnittelussa. Tutkimus täydentää aiemmin kerättyä tietoa painehaavojen ennaltaehkäisyn osaamisesta Suomessa ja voi toimia pohjana kohdennettujen opetusinterventioiden tutkimiselle.

Pressure ulcers are a significant problem in healthcare worldwide, causing a financial burden, patient suffering, and decreased quality of life. Most of the pressure ulcers are preventable with appropriate practices. Therefore, the expertise of nursing staff is essential in preventing pressure ulcers.

The aim of this master’s thesis was to analyze the knowledge of nursing staff working in elderly care services regarding pressure ulcer prevention and to identify factors associated with it. The study was conducted as a quantitative descriptive cross-sectional study in late summer 2025 in one healthcare district in Finland. The target group consisted of nursing staff working in elderly services. The data was collected using an electronic questionnaire that included the Pressure Ulcer Knowledge test and questions about participants’ background information. Descriptive statistical methods and nonparametric inferential tests were used to analyze the data.

The results indicate that nursing staff competence in pressure ulcer prevention was at a moderate level. The mean score (n = 203) was 23.97 points (maximum 35.00), and the standard deviation was 4.65. The best-known area of the instrument was assessing pressure ulcer risk (mean 4.48; maximum 5.00; SD 0.81). The lowest mean score was for pressure ulcer prevention and relief devices (mean 2.65; maximum 5.00; and a SD 1.02). Competence was significantly associated with participation in additional education, frequency of working in pressure ulcer prevention and early detection, and self-evaluated need for further training.

The findings indicate that nursing staff knowledge in pressure ulcer prevention should be strengthened. Over half of the respondents (55.7 %) expressed a need for additional education, particularly in practical prevention measures and the use of prevention devices. The findings can be used to support the planning of targeted educational intervention studies.