Hearing Impairment and Tinnitus in the Elderly
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
The purpose of this study was to gather information on hearing impairment and related
factors among elderly people. The HHIE-S questionnaire (Hearing Handicap Inventory
for Elderly-Screening) and a single hearing question (”Do you feel you have a hearing
loss”) were compared to audiometric hearing thresholds (N=164). HHIE-S was reliable
for detecting moderate or worse hearing impairment. The single question was equally
sensitive and more specific in identifying mild hearing impairment. The prevalence of
hearing impairment was evaluated in four age cohorts (70, 75, 80 and 85 years, N=4067)
in Turku, Finland. The HHIE-S cut-off score >8 as an indicator of at least mild hearing
impairment yielded prevalence values of 37.7% - 54.1%, and a score >18 (moderate
or more severe hearing impairment) was 21.1% - 38.9%. The single question test was
positive in 25.5% - 46.2%.
Hearing aid compliance and problems experienced by hearing aid users were recorded as
informed by the participants in a mailed interview (N=249/4067). The hearing aids were
used daily by 55.4%, and never by 10.7%. Use sank with advancing age.
The disturbance caused by tinnitus among 583 subjects was compared to their level of
alexithymia (TAS-20) and depressiveness (BDI). Depressiveness was weakly associated
with annoying tinnitus, but not alexithymia.
The prevalence of hearing impairment can be measured by enquiry. Hearing aid
compliance should be improved by technical means and better counseling. The factors
affecting the distress experienced by tinnitus patients need further study.
Ikähuonokuuloisuus on hyvin yleistä ja suuri osa kuulonkuntoutuksen voimavaroista
suunnataan eläkeikäisten kuntoutukseen. Tämän tutkimuksen alkaessa olivat voimavarat
niukat ja kuulokojejono pitkä Varsinais-Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää
kyselytutkimusten käytettävyyttä huonokuuloisuuden yleisyyttä arvioitaessa, kuulovian
yleisyyttä ja kuulokojeiden käyttöä eläkeikäisillä. Halusimme myös analysoida
kuulovikaan läheisesti liittyvään korvien soimiseen eli tinnitukseen vaikuttavia tekijöitä.
Vertasimme HHIE-S-kyselyä (Hearing Handicap Inventory for Elderly-Screening version)
ja kysymystä ”Koetteko itsenne huonokuuloiseksi?” mitattuihin kuulokynnyksiin. HHIES
osoittautui luotettavaksi tunnistamaan vähintään keskivaikean kuulovian, kun taas yksinkertainen
kuulokysymys oli yhtä herkkä ja spesifimpi lievän kuulovian tunnistamisessa.
Neljän ikäkohortin (70-, 75-, 80- ja 85-vuotiaat, N=4067) huonokuuloisuuden yleisyyttä
kysyttiin postikyselyllä. Vähintään lievän kuulovian esiintyvyyttä kuvaava HHIE-S-kyselyn
raja-arvo >8 ylittyi 37,7, 42,4, 47,2 ja 54,1 prosentilla näissä ikäluokissa, kun rajaarvon
>18 mukaan vähintään keskivaikea kuulovika oli 21,1, 25,6, 28,8 ja 38,9 prosentilla.
Kuulokysymykseen vastasi myöntävästi 25,5, 32,7, 38,7 ja 46,2 prosenttia vastaajista.
Kuulokojeiden käyttöä ja siihen liittyviä ongelmia kysyttiin postikyselyllä. Tässä otoksessa
(N=249) 55,4% käytti kuulokojettaan päivittäin ja 10,7% ei käyttänyt kojettaan.
Yleisimpiä syitä kuulokojeen käyttämättömyyteen olivat taustaäänten häiritsevyys, käsittelyvaikeudet
ja vinkuminen
.
Korvien soimisen eli tinnituksen aiheuttamaa haittaa ja sen yhteyttä aleksitymiaan (TAS-
20, Toronto Alexithymia Scale) ja masennusoireisiin (BDI, Beck Depression Inventory)
arvioitiin 583 henkilön otoksessa. Korkeilla BDI-arvoilla oli heikko yhteys häiritsevään
korvien soimiseen, mutta TAS-20-arvolla ei yhteyttä todettu.
Vanhuusiän huonokuuloisuus on normaali ilmiö ja sen esiintyvyyttä voidaan mitata kyselytutkimuksella.
Kuulokojeiden käyttömyöntyvyyttä tulee parantaa teknisin ja neuvonnallisin
keinoin. Tinnituksen häiritsevyyteen vaikuttavat tekijät vaativat lisätutkimusta.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Sarja
Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica – Odontologica|1055
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta