Aggressiivisen verosuunnittelun ja tuloksenjärjestelyn tarkastelu kirjanpidon ja verotuksen erojen avulla

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkitaan verosuunnittelun aggressiivisuuden ja tuloksenjärjestelyn vaikutuksia suomalaisissa pienen markkina-arvon ryhmään (Small Cap) listautuneissa yhtiöissä. Tuloksenjärjestelyn ja verosuunnittelun yhteyttä on tutkittu laajalti mm. Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Euroopassa, ja erityisesti Suomessa aiheeseen liittyvä tutkimus on ollut vähäisempää. Tutkielmassa pyritään täydentämään kyseessä olevaa aukkoa Suomen osalta. Tutkielmassa tarkennetaan aggressiivisen verosuunnittelun käsitettä esittelemällä ilmiön voimakkuusastetta kuvaavan verosuunnittelun aggressiivisuuden mittarin. Mittarina käytetään kirjanpidollisen tuloksen (ennen veroja) ja verotettavan tulon välistä erotusta. Tutkielmassa tarkastellaan, miten yrityskohtaiset ilmiöt mallintavat kirjanpidon ja verotuksen eron taustalla vaikuttavia komponentteja. Kirjanpidon ja verotuksen eroja aiheuttavat tekijät voidaan jakaa lainsäädännön, verosuunnittelun ja tuloksenjärjestelyn komponentteihin. Lisäksi tutkitaan Suomelle ominaisen kirjanpidon ja verotuksen välillä vallitsevan vahvan kytköksen vaikutusta verosuunnittelun aggressiivisuuden ja tuloksenjärjestelyn väliseen suhteeseen. Tarkastelunäkökulmana toimii kirjanpidollisen tuloksen (tilikauden tulos ennen veroja) ja verotettavan tulon välinen erotus.

Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen, ja se suoritetaan OLS-regressiota hyväksi käyttäen. Empiirinen aineisto on kerätty käsin Helsingin pörssissä listattujen pienten yhtiöiden vuoden 2015 tilinpäätöstiedoista.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suuremman kassavirran omaavat yritykset ovat verosuunnittelussaan aggressiivisempia. Myös yrityksen parempi kannattavuus osoitti merkkejä verosuunnittelun aggressiivisuuden lisääntymisestä. Tuloksenjärjestelyn harkinnanvaraisia jaksotuksia mittaava muuttuja taas osoitti, että verosuunnittelun aggressiivisuuden ja tuloksenjärjestelyn keskinäinen vuorovaikutus johtaa valintatilanteeseen, jossa syntyy vaihtoehtoiskustannuksia näiden kahden eri ilmiön välillä.