Ulkomaiset vääristävät tuet : vaikutukset valtiontukiin ja kansainväliseen kauppaan

Abstract

Euroopan unioni on jo pitkään rajoittanut sisämarkkinoilla jäsenvaltioiden myöntämiä valtiontukia. Samanlaista rajoista ei ole aikaisemmin ollut kolmannen maan tuille, jotka myönnetään sisämarkkinoille Euroopan unionin ulkopuolelta. Vuonna 2023 EU alkoi soveltamaan asetusta sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (FS-asetus). Asetuksen tavoitteena on ulottaa sisämarkkinoita vastaava valtiontukisääntely myös kolmansien maiden myöntämiin tukiin ja siten estää kilpailun vääristyminen. Asetus on ajankohtainen, koska esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat pyrkivät teollisilla tuillaan ajamaan omia valtiollisia etujaan.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida uutta FS-asetusta oikeudellisesti ja verrata sitä sisämarkkinoiden valtiontukien sääntöihin sekä muodostaa kokonaiskuva valtiontukisääntelystä. Tutkimuksessa hyödynnetään lainoppia, jonka avulla pyritään tulkitsemaan asetuksen soveltamista käyttäen hyväksi sisämarkkinoiden valtiontukien oikeuskäytäntöä sekä systematisoimaan olemassa olevaa tukisääntelyä. Valtiontukien sääntely ei ole ominaista ainoastaan EU:lle, vaan myös kansainvälisessä kauppaoikeudessa on voimassa valtioiden keskenään sopima Subsidies and Countervailing Measures -sopimus (SCM-sopimus), jolla rajoitetaan sopimusvaltioiden oikeutta myöntää haitallisia tukia. Tutkimuksessa tarkastellaan, milloin FS-asetuksen soveltaminen voi olla päällekkäistä monikansallisen tukisääntelyn kanssa ja siten kiellettyä. Tutkimuksessa huomataan eroja FS-asetuksen ja sisämarkkinoiden valtiontukien välillä ja sen vuoksi arvioidaan, muodostuuko uudesta sääntelystä syrjivä ulkomaisia tukia kohtaan.

Tutkimuksessa havaitaan, että uusi sääntely muodostuu jo tutuista EU:n kilpailuoikeuden elementeistä. Lisäksi huomataan, että aikaisempia valtiontukiratkaisuja voidaan varauksellisesti hyödyntää uuden asetuksen tulkinnassa. FS-asetuksen soveltamisessa voidaan ajautua päällekkäiseen soveltamiseen SCM-asetuksen kanssa, mikä on oikeudellisesti ongelmallista, sillä se rikkoo WTO:n oikeuden etusijaa. FS-asetuksen ja sisämarkkinoiden valtiontukisääntelyn välillä on huomattavia eroja, jotka johtuvat monelta osin siitä, että sääntelyn kohteena on FS-asetuksessa yritykset ja sisämarkkinoiden valtiontuissa EU:n jäsenvaltiot. Lopulta FS-asetuksen mahdollinen ulkomaisten tukien syrjintä riippuu pitkälti siitä, millaiseksi järjestelmä muodostuu käytännössä. EU:lla on kuitenkin viime vuosina ollut taipumus höllentää valtiontukisääntelyä, mutta samalla kiristää ulkomaisten tukien sääntelyä. Erisuuntiin menevän sääntelyn voisi ratkaista säätämällä yhden välineen, jolla säänneltäisiin sekä sisämarkkinoiden tukia että ulkomaisia tukia.