COVID-19-pandemian rajoitustoimien vaikutukset 11-13-vuotiaiden lasten vanhempien ruokakäyttäytymiseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten COVID-19-pandemian rajoitustoimet ovat vaikuttaneet 11-13-vuotiaiden lasten vanhempien ruokakäyttäytymiseen Suomessa.

Aineistona käytettiin Turun yliopiston Hyvän kasvun avaimet -tutkimusaineistoa (HKA). HKA-tutkimus on monitieteinen lapsiperheiden hyvinvointia kartoittava seurantatutkimus, jossa on mukana Varsinais-Suomessa vuosina 2008-2010 syntyneitä lapsia (n=1805) perheineen. Korona-aikana toteutetussa 11-13-vuotisseurannassa kartoitettiin perheiden vanhempien kokemuksia ja ajatuksia COVID-19-pandemiaan sekä ruokakäyttäytymiseen liittyen. Seurantakyselyt lähetettiin 30.6.2021 alkaen erissä sen mukaan, miten perhe kutsuttiin tutkimuskäynnille. Kyselyihin vastasi 1.2.2022 mennessä 508 äitiä ja 287 isää. Tutkittavilta selvitettiin ruokakäyttäytymisen eri osa-alueiden toteutumista ennen pandemiaa ja korona-aikana. Kysymykset kartoittivat yleisiä ruokatottumuksia, ilman kontrollia syömistä, napostelua, alkoholinkäyttöä sekä päivässä syötyjen aterioiden määrää. Korona-aikana mahdollisesti tapahtunut muutos selvitettiin Bowkerin testillä. Sukupuolten väliseen muutosten vertailuun käytettiin erotusmuuttujia ja Bowkerin testiä.

Tutkimuksessa havaittiin, että äideillä tapahtui yleisten ruokatottumusten ja napostelun suhteen tilastollisesti enemmän epäterveellistä kuin terveellistä muutosta. Epäterveellinen muutos tapahtui yleisten ruokatottumusten osalta 9,2 %:lla ja napostelun osalta 9,8 %:lla äideistä. Myös ilman kontrollia syömisen osalta äideillä tapahtui tilastollisesti merkitsevä muutos, mutta muutosta tapahtui lähes yhtä paljon terveelliseen (3,8 %) ja epäterveelliseen (5,5 %) suuntaan. Alkoholinkäytön osalta sekä äideillä että isillä tapahtui muutosta tilastollisesti enemmän terveelliseen kuin epäterveelliseen suuntaan. Useiden alkoholiannosten nauttiminen lyhyessä ajassa väheni 7,3 %:lla äideistä ja 12 %:lla isistä. Tutkimus osoitti, että suomalaisten vanhempien ruokakäyttäytymisessä on tapahtunut korona-aikana muutosta sekä terveelliseen että epäterveelliseen suuntaan.