Exploring Agency in the Construction of a Translated Character Narrative: A Multiple-Case Study on Early Sibelius-Related Translations into Finnish
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
This dissertation explores the application of the sociological narrative theory in
Translation Studies, with a focus on the Finnish translations of texts related to
Finland’s national composer, Jean Sibelius. Drawing on Mona Baker and the
scholars upon whom she bases her theory, the study first critically examines the
premise of the approach and then aims to throw light upon how the theory can be
used in the analysis of narratives focussing on an individual. For this purpose,
particular attention is paid to translators’ agency and translatorship.
In the dissertation, I conduct a multiple-case study on 12 Sibelius-related texts
published in Finland and translated into Finnish from Swedish, English and German
between 1916 and 1965. A three-part contextual framework is introduced to
elucidate some of the relational settings from which the literary materials examined
emerged and to provide an understanding of the overall literary genre of non-fiction
texts. The texts are then studied with the help of various paratextual sources to
uncover different narrative strands and the agencies involved in creating and
promoting the nationally significant Sibelius narrative.
The results of the study suggest that combining the sociological narrative theory
in Translation Studies with agential considerations can provide valuable insights into
the mechanisms of narrative construction and help to examine translators’ role in
social developments that may have a considerable lifespan. At the same time, it
acknowledges that further research into the underlying principles and history of the
theory is needed to truly solidify the narrative approach as an academically viable
option within Translation Studies.
The findings of the study also suggest that questions concerning narrative
construction extend beyond the technicalities and structural aspects of the building
process. Based on the multiple-case study conducted, I argue that narrative
construction needs to be considered more broadly if the aim is to gain a more
comprehensive understanding of the narrative examined.
KEYWORDS: translation, narrative theory, agency, translatorship
Väitöskirja tarkastelee käännöstieteessä sovellettua sosiologista narratiiviteoriaa ja
keskittyy erityisesti Suomen kansallissäveltäjään, Jean Sibeliukseen, liittyviin
suomeksi käännettyihin teksteihin. Tutkimus pohjautuu Mona Bakerin ja tämän
hyödyntämien tutkijoiden teoreettisiin havaintoihin. Tutkimuksessa Bakerin
lähestymistavan perusteita tarkastellaan ensin kriittisesti, minkä jälkeen
tapaustutkimusten avulla selvitetään, miten teoriaa voidaan hyödyntää
analysoitaessa yksilöön keskittyviä narratiiveja. Erityistä huomiota kiinnitetään
kääntäjien toimijuuteen ja kääntäjyyteen.
Väitöskirja sisältää tapaustutkimusten sarjan, jossa keskitytään tarkastelemaan
12:ta Sibeliukseen liittyvää vuosien 1916 ja 1965 välillä julkaistua ja suomeksi
ruotsista, englannista ja saksasta käännettyä tekstiä. Tapauksia tarkastellaan
suhteessa kolmiosaiseen kontekstuaaliseen kehykseen, joka valaisee niitä
relationaalisia puitteita, joissa kirjalliset materiaalit syntyivät. Tämän jälkeen
tekstejä tarkastellaan paratekstuaalisten lähteiden avulla pyrkimyksenä tunnistaa
erilaisia narratiivijuonteita sekä kansallisesti merkittävän Sibelius-narratiivin
luomiseen ja ylläpitämiseen vaikuttaneita toimijuuksia.
Tutkimuksen tulosten perusteella esitän, että käännöstieteessä hyödynnetyn
sosiologisen narratiiviteorian ja toimijuuden tarkastelun yhdistäminen voi tarjota
arvokasta tietoa narratiivien rakentumisesta ja auttaa tutkimaan kääntäjien roolia
pitkän aikavälin yhteiskunnallisissa kehityskuluissa. Tutkimus paljastaa myös, että
narratiiviteorian taustaperiaatteet ja historia vaativat lisätutkimusta ja selvennystä,
jos sen halutaan pysyvän elinvoimaisena osana käännöstiedettä.
Tutkimuksen löydökset osoittavat, että narratiivien rakentumista koskevat
kysymykset eivät rajoitu vain narratiivien synnyn mekaniikkaan ja teknisiin
kysymyksiin. Tehtyjen tapaustutkimusten perusteella esitän, että narratiivien
rakentumista on tarkasteltava laajemmalla perspektiivillä, jos tavoitteena on
syvällinen ymmärrys tarkasteltavasta narratiivista.
ASIASANAT: kääntäminen, narratiiviteoria, toimijuus, kääntäjyys
Sarja
Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B, Humaniora|628
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta