EKP:n ohjauskorkopäätösten vaikutus pankkisektorin tuottoihin : Tapahtumatutkimus euroalueelta 2022–2025

Abstract

Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään, miten Euroopan keskuspankin ohjauskorkopäätökset vaikuttavat pankkisektorin tuottoihin. Työ on rajattu koskemaan vuosia 2022–2025, sillä tämä periodi tarjoaa rahapolitiikan näkökulmasta varsin vaihtelevan ikkunan. Tähän on vaikuttanut muun muassa Ukrainan sota. Pankit ovat tärkeä taloudellinen instituutio. Keskuspankin toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää ymmärtää korkotason ja sen muutosten merkitys pankkien liiketoiminnalle. Korkopäätösten vaikutukset eivät vain välity pankeille erilaisten mekanismien kautta, vaan myös pankit itse toimivat osana tiettyjä kanavia, joilla nämä rahapoliittiset päätökset välittyvät koko talouden tasolle. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymyksiin siitä, onko näillä EKP:n korkopäätöksillä vaikutusta pankkisektorin tuottoihin, eroaako vaikutuksen voimakkuus laajempaan osakemarkkinaan ja onko korkopäätösten suunnalla merkitystä. Tutkielman kirjallisuuskatsaus toteutetaan kolmessa osassa. Ensimmäiseksi tutustutaan lyhyesti EKP:n toimintaan ja rahapolitiikan toiminnan tiettyihin piirteisiin. Tässä luvussa käydään läpi myös tärkeät rahapolitiikan välittymiskanavat. Seuraavaksi selitetään, miten korkotaso ja sen muutokset vaikuttavat pankkien liiketoimintaan, sekä eroja näiden vaikutusten voimakkuudessa tiettyjen tekijöiden ollessa erilaisia. Viimeisenä on lyhyt katsaus markkinatehokkuuteen. Empiirinen analyysi suoritetaan tapahtumatutkimuksena. Aineistona toimivat pankkisektoria edustava EURO STOXX Banks-indeksi, markkinoita edustava STOXX Europe 600-indeksi ja EKP:n ohjauskorkopäätökset tutkielman ajallisen rajauksen ajalta. Tätä aineistoa hyödyntämällä voidaan luoda markkinamalli, jonka estimoituun odotettuun tuottoon verrataan korkopäätöspäivien ympäriltä valittujen tapahtumaikkunoiden toteutuneita tuottoja. Analyysissä testataan epänormaalien tuottojen tilastollinen merkitsevyys t-testillä. Tämän lisäksi tehdään regressioanalyysi dummy-muuttujilla, jotka edustavat korkopäätösten suuntaa. Tuloksien perusteella hypoteeseja ei pystytty vahvistamaan tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Otoskoko tuotti lähtökohtaisesti haasteita. Kaikkien korkopäätösten keskimääräisen vaikutuksen mittaaminen ja siitä saadut tulokset, jotka olivat tilastollisesti merkitsemättömiä, eivät olleet ristiriidassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Aiempi tutkimus viittaa siihen, että tavanomaisen rahapolitiikan päätökset eivät välttämättä ole niin merkittävä tekijä osakemarkkinoiden reaktioissa. Kuitenkin yllätyksellisten päätösten on havaittu vaikuttavan merkitsevästi osakemarkkinoihin. Jatkotutkimus voi pyrkiä erottamaan yllätyksellisen komponentin odotetusta komponentista.