Adjektiivisanaston kuntoutus afasiaryhmässä

Abstract

Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää ryhmämuotoisen kuntoutuksen vaikutuksia tunneadjektiivien sananlöytämisen kuntouttamiseen. Omien tunteiden ilmaisun on todettu olevan vaikeaa henkilöillä, joilla on afasia. Tutkimukset afasian sanatasoisesta kuntoutuksesta on tyypillisesti keskittynyt konkreettiseen sanastoon, kuten substantiiveihin. Tutkimuskysymyksiksi asetettiin 1) koheneeko tutkittavien tunneadjektiivien sananlöytäminen harjoitteluissa kuvissa? 2) yleistyvätkö mahdolliset kuntoutusvaikutukset ei-harjoiteltuihin kuviin? Ryhmäkuntoutukseen osallistui neljä aikuista tutkittavaa, joilla on aivoverenkierron häiriöstä aiheutunut krooninen afasia. Neljästä tutkittavasta kolme oli naisia ja yksi mies, iältään he olivat 72–87 vuotta. Tutkittavat osallistuivat kymmenen viikkoa kestäneelle kuntoutusjaksolle. Kuntoutusjaksoon sisältyi kuuden viikon ajan kerran viikossa toteutuneet ryhmätapaamiset sekä yksilölliset alku-, väli- ja loppumittaukset. Yhteensä jokaista tutkittavaa tavattiin yksilönä tai ryhmässä 13 x 60–90 minuuttia. Lisäksi tutkittavia ohjeistettiin tekemään päivittäin lyhyitä itsenäisiä kotiharjoitteita. Ryhmäkuntoutuksessa ja kotiharjoitteissa käytettiin semanttis- fonologisia harjoitteita, kuten käsitteiden lajittelua, ääneen lukemista ja toistamista. Tutkimuksemme tilastolliseksi menetelmäksi valittiin Weighted Statistics (WEST)- analyysimenetelmä, jolla oli mahdollista arvioida kuntoutumisen suuntaa tilastollisesti usean mittauspisteen avulla. Kuntoutustuloksia mitattiin kahdella sanasujuvuustehtävällä, joista toisella mitattiin tutkittavien tunneadjektiivien sananlöytämistä harjoitelluissa kuvissa ja toisella tehtävällä yleistymistä ei-harjoiteltuihin kuviin. Tutkittavista kaksi neljästä edistyi tilastollisesti merkitsevästi tunnesanojen sananlöytämisessä harjoitelluissa kuvissa. Ei-harjoitelluissa kuvissa ei esiintynyt tilastollisesti merkitsevää edistymistä. Tilastollisesti merkitsevät kuntoutustulokset rajautuivat harjoiteltuihin ärsykkeisiin ja yleistymisvaikutukset jäivät vähäisiksi. Tulokset antavat viitteitä siitä, että tämän kaltaisessa kuntoutuksessa kuntoutusvaikutukset ovat kontekstisidonnaisia, joka on huomioitava kuntoutuksen suunnittelussa. Kaksi tilastollisesti merkitsevästi sananlöytämisessä edistynyttä tutkittavaa, olivat aktiivisimpia kotiharjoitteiden tekijöitä. Tämä havainto tukee aiempaa tutkimustietoa säännöllisen ja intensiivisen harjoittelun merkityksestä sananlöytämisen kuntoutumiselle. Tutkielmamme perusteella afasiaryhmäkuntoutuksella on mahdollista edistää tunneadjektiivien sananlöytämistä.