Empatiakyvyn yhteys luetun ironian ymmärtämiseen neljäsluokkalaisilla lapsilla

Abstract

Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko neljäsluokkalaisten lasten empatiakyky yhteydessä heidän kykyynsä ymmärtää luettua ironiaa. Lisäksi tutkittiin lasten empatiakyvyn yhteyttä heidän silmänliikkeisiinsä, kun he lukivat merkitykseltään ironisia ja kirjaimellisia tarinoita. Tutkimus toteutettiin katseenseurantatutkimuksena, jossa lukemista tarkasteltiin virketasolla. Tutkimuksen otoskoko oli 78 lasta, ja heidän keskimääräinen ikänsä oli 10 vuotta, 4 kuukautta. Katseenseurantatutkimuksessa tutkittavat lukivat tietokoneen ruudulta 22 tarinaa, joista puolet olivat merkitykseltään ironisia ja puolet kirjaimellisia. Jokaisen tarinan jälkeen tutkittavat vastasivat yhteen ymmärrystä ja yhteen muistia mittaavaan kysymykseen. Lukemisen aikana tutkittavien silmänliikkeitä kuvattiin silmänliikekameralla. Silmänliikekokeen jälkeen jokaisen tutkittavan empatiakykyä mitattiin Bryantin lasten ja nuorten empatiaindeksillä.

Tutkimuksen tulosten mukaan neljäsluokkalaisten lasten empatiakyky ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heidän kykyynsä ymmärtää luettua ironiaa. Myöskään empatiakyvyn ja tutkittavien silmänliikkeiden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, joskin empatiakyvyn ja kohdevirkkeen jälkeisen lauseen ensimmäisen lukukerran lukuaikojen sekä tarinan tyypin (ironinen/kirjaimellinen) ja kohdevirkkeen myöhempien uudelleenlukemisten lukuaikojen väliset yhteydet lähestyivät tilastollista merkitsevyyttä. Korkeampi empatia oli yhteydessä kohdevirkkeen jälkeisen lauseen nopeampaan lukemiseen, ja ironisten tarinoiden kohdevirkkeitä luettiin myöhemmin uudelleen enemmän kuin kirjaimellisten. Tulokset eivät tue aikaisempien tutkimusten tuloksia, joissa sekä lasten että aikuisten empatiakyvyn on osoitettu olevan yhteydessä ironian ymmärtämiseen. Tämä tutkimus oli ensimmäinen tutkimus, jossa tutkittiin neljäsluokkalaisten lasten empatiakyvyn yhteyttä luetun ironian ymmärtämiseen, ja aihetta olisi tarpeen tutkia lisää. Tutkimustietoa lasten empatiakyvyn ja luetun ironian ymmärtämisen yhteydestä voidaan kliinisesti hyödyntää esimerkiksi tukitoimien suunnittelussa kliinisiin populaatioihin kuuluville lapsille, joilla ilmenee erityisiä vaikeuksia juuri näissä toiminnoissa.