Erityisopettajien kulttuuriäly

Abstract

Suomi monikulttuuristuu koko ajan. Myös koulut monikulttuuristuvat ja siksi opettajien tulee osata toimia uudenlaisessa ympäristössä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin erityisopettajien kulttuurienvälistä kompetenssia ja kykyä toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Mittarina käytettiin kulttuuriälyn asteikkoa (Cultural Intelligence Scale, CQS), aineisto kerättiin erityisopettajilta (N = 61) lomakekyselynä internetin välityksellä ja analysoitiin määrällisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Tutkimuskysymyksiä asetettiin kolme; ”Onko kulttuuriälyn eri osa-alueilla eroa siinä kuinka vahvaksi erityisopettajat kokevat ne?”, ”onko erityisopettajien kokemalla kulttuuriälyllä yhteyttä aiempaan ulkomailla asumiseen?” sekä ”onko erityisopettajien kokemalla kulttuuriälyllä yhteyttä käytyihin kulttuurienvälisyyttä koskeviin kursseihin?”.

Saatujen tulosten mukaan on eroa siinä, kuinka vahvaksi erityisopettajat kokevat kulttuuriälynsä eri osa-alueet. Vahvimmiksi osa-alueikseen erityisopettajat kokevat metakognition ja motivaation, sekä näitä heikommaksi toiminnan ja kognition. Kulttuuriälyn kokemiseen vaikuttaa myös aiempi ulkomailla asuminen, sillä ulkomailla asuneet erityisopettajat kokevat kulttuuriälynsä kognitio, motivaatio ja toiminta osa-alueet vahvemmaksi kuin sellaiset erityisopettajat, jotka eivät ole asuneet ulkomailla. Metakognition osa-alueella ei ero ollut tilastollisesti merkitsevä. Myöskään viimeiseen tutkimuskysymykseen ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja eli tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sillä, onko erityisopettaja käynyt kulttuurienvälisyyttä koskevan kurssin vai ei, ei ole yhteyttä siihen, miten oma kulttuuriäly koetaan. Tutkimuksen tuloksista saadun tiedon perusteella voidaan sanoa, että erityisopettajat kokevat kulttuuriälyn eri osa-alueet eri vahvuisina ja että aiempi ulkomailla asuminen vahvistaa kulttuuriälyn kokemista.