Kansainväliset maksuvelvoitteiset Turun yliopiston oppimisympäristössä. : Opiskelijoiden opiskelustrategioita, heidän tulkintoja opiskelua tukevasta opiskeluympäristöstä ja kokemuksia Turun yliopiston oppimisympäristöstä.

Abstract

Tiivistelmä

Suomalaisen koulutuksen hyvä maine maailmalla johti Suomenkin haluamaan siivua koulutusviennistä ja myymään koulutusosaamista. Myös Turun yliopiston englanninkieliselle maisterikoulutukselle asetettiin lukukausimaksut EU/ETA -maiden ulkopuolelta tulleille opiskelijoille 1.8.2017 alkaen. Tämän vuoksi tuli aiheelliseksi selvittää, minkälaisia kokemuksia kansainvälisillä maksuvelvoitteisilla opiskelijoilla oli vuoden opiskelun jälkeen Turun yliopiston oppimisympäristöstä.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää vapaaehtoisesti ilmoittautunutta opiskelijaa, jotka saivat puolistrukturoidussa teemahaastattelussa kertoa itselleen merkityksellisiä asioita. Tutkimus kiinnittyy fenomenologiseen tutkimusperinteeseen, jossa korostetaan tutkittavien kokemuksien merkitystä ja niiden tulkintaa. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti sisältöanalyysillä, missä korostetaan tutkittavien kokemuksien merkitystä ja niiden tulkintaa. Tutkimuksen tuloksena syntyi haastateltavien yksilölliset profiilikuvat (liite 3) ja niiden pohjalta rakentuva yleinen verkosto: 1) miksi Suomeen ja millaisin odotuksin, 2) tulkinta itsestä oppijana ja 3) näkemys Turun yliopiston oppimisympäristöstä.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että opiskelupaikan valintaan vaikutti Suomen koulutuksen maine ja kurssitarjonta sekä rahoitus, kuten stipendi. Kansainväliset, maksuvelvoitteiset opiskelijat olivat motivoituneita, huolehtivat hyvinvoinnistaan, omasivat metakognitiivisia taitoja, tunnistavat omat oppimistyylinsä, opiskeluorientaationsa ja hyödynsivät monipuolisesti opiskelustrategiaansa.

Haastateltavat kuvasivat hyvän oppimisympäristön avoimena, aktiivisena ja vuorovaikutteisena, mikä tukee oppimista, hyödyntää asiantuntijuutta ja kannustaa kokeilemaan, myös tekemään virheitä. Turun yliopiston oppimisympäristöön oltiin pääasiassa tyytyväisiä, mutta muutamia kehityskohteitakin tutkimuksessa tuli esiin, kuten opiskelijoiden kuvaamat haasteet opetuksen, teknologian, vuorovaikutuksen suhteen. Kuvailuissa opettajien substanssiosaamista kehuttiin mutta motivaatiota arvosteltiin, teknologia koettiin ajanmukaiseksi muttei täysin käyttäjälähtöiseksi ja suomalaiset kuvailtiin ystävällisinä mutta etäisinä.

Turun yliopiston oppimisympäristön kehitysehdotuksiksi haastateltavien kuvauksissa nousivat muun muassa toiveet uusista opetusmuodoista ja -välineistä opettajien monotonisten luentojen elävöittämiseksi, tutor- ja ohjaustoiminta yksilöllisemmäksi, jaetun asiantuntijuuden lisääminen ja kansainvälisten opiskelijoiden lisääminen kansainvälisiin ohjelmiin sekä yhteisöllisen kansainvälistymisen, kuten vuorovaikutuksen myös yliopiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa, lisääminen.

Tutkimustulokset osoittivat, että kansainväliset opiskelijat ovat arvokas lisä oppimisympäristölle, sillä heillä on paljon asiantuntijuutta, jota voi hyödyntää muun muassa kotikansainvälistymisessä ja parhaiden käytäntöjen kehittämisessä ja jakamisessa. Toivottavaa olisikin, että Turun yliopisto ja muutkin korkeakoulut käyttäisivät tutkimustuloksia hyödyksi kansainvälisen opetuksen ja vuorovaikutuksen kehittämisessä.

Avainsanat: kansainväliset opiskelijat, lukukausimaksu, stipendi, motivaatio, osaaminen, opiskelustrategia, oppimisympäristö