Kirjasto kulttuuriperintöyhteisöjen identiteettityön mahdollistajana ja tukijana : Tapaustutkimus Paloheinän ja Itäkeskuksen kirjastoista

dc.contributor.authorSalo, Salla
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus, Pori|en=Cultural Production and Landscape Studies|
dc.date.accessioned2020-05-07T21:01:09Z
dc.date.available2020-05-07T21:01:09Z
dc.date.issued2020-04-28
dc.description.abstractTarkastelen tässä tutkimuksessa, millä tavoin kirjasto tukee ja mahdollistaa kulttuuriperintöyhteisöjen identiteettityötä. Tutkimuksen keskeisin tavoite on tarkastella asiaa toisaalta asiakirjojen valossa, kirjastojen toimintaa ohjaavien säädösten näkökulmasta ja toisaalta käytännössä, kahden erilaisen, eri asuinalueella sijaitsevan kirjastotoimipisteen kautta. Primääritutkimusiaineisto koostuu kirjastotoimintaa ohjaavista asiakirjoista (kansainväliset sopimukset, laki ja suunnitelmat) sekä Paloheinän ja Itäkeskuksen kirjastojen johtajien haastatteluista. Keskeisin tutkimustulos on se, että kirjastoilla on halua ja valmiuksia tarjota tiloja, ohjausta ja aineistoa kulttuuriperintöyhteisöjen identiteettityölle. Hyvän tuen tälle antaa myös lainsäädäntö. Käytännössä identiteettityön tuki on vähäistä, sillä kirjastoilla ei ole nykyisellään juurikaan tietoa palvelualueellaan asuvista erilaisista kulttuuriperintöyhteisöistä. Osa ongelmaa on puutteellinen tilastotieto, mutta myös kirjastojen tekemä asiakaskartoitus on melko vähäistä. Siksi vastuu toiminnasta jää paljolti itse kulttuuriperintöyhteisöille. Onkin merkkejä siitä, että itse aktiiviset kulttuuriperintöyhteisöt ovat saaneet omalla aktiivisuudellaan kirjastoista innokkaan yhteistyökumppanin identiteettityöhön. Tutkimus osoittaa kirjastojen mahdollisuudet ja innokkuuden kulttuuri-identiteettityön tukemiseen. Tähän niillä olisi hyvät tilaresurssit ja toimintamahdollisuudet, mutta yhteisöjen ja kirjastojen on löydettävä toisensa paremmin. Erityisiä kehittämiskohteita tutkimuksen valossa ovat kirjastojen asiakaskyselyiden monipuolistaminen ja niiden tavoittavuuden kehittäminen. Kirjastojen tulisi myös tiedottaa aktiivisemmin kulttuuriperintöyhteisöjen toimintamahdollisuuksista kirjastossa. Lisäksi kirjastotyöntekijöiden koulutuksessa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kirjaston mahdollistaman kulttuuriperintötyön näkökulma.
dc.format.extent69
dc.identifier.olddbid166342
dc.identifier.oldhandle10024/149476
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/21353
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020050725642
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149476
dc.subjectidentiteettityö, kirjasto, kirjastolaitos, kulttuuri-identiteetti, kulttuuriperintöyhteisö, Pakila, Paloheinä, Itäkeskus
dc.titleKirjasto kulttuuriperintöyhteisöjen identiteettityön mahdollistajana ja tukijana : Tapaustutkimus Paloheinän ja Itäkeskuksen kirjastoista
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Salo_Salla_opinnayte.pdf
Size:
785.11 KB
Format:
Adobe Portable Document Format