Luokanopettajaopiskelijoiden episteemiset uskomukset ja käsitykset tieteestä ja tieteellisestä ajattelusta

Abstract

Tieteellinen ajattelu sekä tieteen ja tutkimuksen merkitys opiskelijan substanssin kehityksessä ovat olennainen osa yliopisto-opintoja ja työelämää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Turun yliopiston Rauman ja Turun opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoiden episteemisiä uskomuksia, käsityksiä tiedon ja tieten luonteesta sekä käsityksiä tieteellisestä ajattelusta.

Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla sekä Turun yliopiston Turun opettajankoulutuslaitoksen että Rauman opettajankoulutuslaitoksen ensimmäisen vuoden ja maisterivaiheen opiskelijoilta. Tulosten mukaan ensimmäisen vuoden ja maisterivaiheen opiskelijoilla oli eroja episteemisissä uskomuksissa ja käsityksissä tieteellisestä ajattelusta. Sekä Turun että Rauman opettajankoulutuslaitoksen yksiköissä ensimmäisen vuoden opiskelijoilla ilmeni enemmän uskomuksia synnynnäisten kykyjen vaikutuksesta tulevaan oppimiseen. Maisterivaiheen opiskelijat painottivat uskomuksissa oppimistaitojen oppimisen merkitystä enemmän ensimmäisen vuoden opiskelijoihin nähden. Rauman opettajankoulutuslaitoksen ensimmäisen vuoden opiskelijoilla ilmeni myös tilastollisesti enemmän uskomuksia nopean oppimisen merkityksestä maisterivaiheen opiskelijoihin verrattuna.

Rauman opettajankoulutuslaitoksen ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli enemmän uskomuksia tieteellisen tiedon merkityksestä käytännössä maisterivaiheen opiskelijoihin verrattuna. Käsityksissä tiedosta ja tieteen luonteesta ei löydetty vuosikurssien välisiä eroja. Sekä ensimmäisen vuoden että maisterivaiheen opiskelijoiden keskiarvot olivat melko korkeat käsityksissä varmasta tiedosta, asiantuntijuudesta sekä tieteenalojen yhtäläisyyksistä, mutta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Tarkasteltaessa opiskelijoiden käsityksiä tieteellisestä ajattelusta, maisterivaiheen opiskelijoilla ilmeni enemmän käsityksiä tieteellisen ajattelun objektiivisuudesta. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden käsityksissä löytyi eroja maisterivaiheen opiskelijoihin tieteellisen ajattelun monimutkaisuudessa sekä tieteellisen ajattelun pohtivassa luonteessa.

Opiskelijoille tulee tukea tieteellisten käytäntöjen omaksumisessa yliopisto-opiskelussa. Tieteellisiä metodeja, hypoteesien kehittämistä ja testausta sekä tutkimuksen arviointia tulisi harjoitella jo ensimmäisistä opiskeluvuosista lähtien. Avoin puhe tieteestä ja tutkimuksen teon periaatteista tukevat opiskelijoita ymmärtämään ja kehittymään omalla alallaan.