Hyvinvointivaltio ja ympäristöasenteet : Koettu ilmastohuoli ja -vastuu Euroopan hyvinvointiregiimeissä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hyvinvointivaltiomallin vaikutusta ilmastonmuutosta koskeviin asenteisiin. Hyvinvointivaltion on argumentoitu olevan yksi keskeisistä ympäristöasenteisiin vaikuttavista kontekstuaalisista tekijöistä, sillä sen on katsottu lisäävän muun muassa hyväksyntää riskejä kontrolloivalle politiikalle, luottamusta, sosiaalista hyvinvointia, sekä vaikutusmahdollisuuksien tasa-arvoa. Näiden maatason tekijöiden taas on katsottu lisäävän postmaterialistisia asenteita, joita myös tässä työssä tarkasteltavat huoli ilmastonmuutoksesta ja koettu vastuu vähentää sitä ilmentävät. Etenkin Pohjoismainen hyvinvointivaltion rooli potentiaalisena ympäristömyönteisten asenteiden kasvualustana on korostunut aikaisemmassa kirjallisuudessa.

Tutkielmassa tarkastellaan ilmastonmuutoshuolen ja -vastuun esiintymistä 23 Euroopan maassa, jotka on luokiteltu kuuluviksi kuuteen eri hyvinvointiregiimiin. Tilastollisessa analyysissä hyödynnetään European Social Surveyn ja Maailmanpankin aineistoja vuodelta 2016. Hyvinvointiregiimin vaikutusta tarkastellaan ensin monitasoanalyysissä, jossa verrataan Pohjoismaita muihin Euroopan regiimeihin vakioiden valtion vauraus ja tärkeimmät yksilötason tekijät. Tämän jälkeen tutkitaan myös regiimien välisiä eroja sen suhteen, kuinka merkittävimmät selittävät tekijät selittävät asenteita niiden sisällä.

Tulosten mukaan Pohjoismaissa raportoidaan tilastollisesti merkitsevästi myönteisempiä ympäristöasenteita ainoastaan vertailtaessa Itä-Euroopan regiimeihin. Regiimi selittää yksilön kokemaa ilmastonmuutosvastuuta huomattavasti paremmin kuin -huolta, mikä johtunee asenteiden laadullisista eroista. Vastuuasenteet ovat vahvemmin yhteydessä resursseihin, kun taas huoli saattaa selittyä paremmin esimerkiksi havaituilla ja välittömillä ympäristöhaitoilla. Hyvinvointivaltion rooli tuloerojen tasaajana saattaa kuitenkin olla tärkeä, sillä pohjois- ja mannermaisessa regiimissä raportoitiin enemmän vastuuta kuin liberaalissa regiimissä, jossa tuloerot ovat huomattavasti suuremmat. Tulokset eivät tue teesiä Pohjoismaista ympäristömyönteisimpinä maina Euroopassa, mutta ne antavat viitteitä hyvinvointivaltiomallin vaikutuksista ympäristömyönteisiin asenteisiin.