Akuutin hengitysvajauksen hoito, esimerkkinä Covid-19-viruksen aiheuttama tauti

dc.contributor.authorJärveläinen, Marko
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Department of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Anestesiologia ja tehohoito|en=Anaesthesiology and Intensive Care|
dc.date.accessioned2024-01-09T22:05:09Z
dc.date.available2024-01-09T22:05:09Z
dc.date.issued2024-01-03
dc.description.abstractHengitysvajaus on yleisin tehohoitoon johtava syy, jota esiintyy jopa 80 %:lla tehohoidossa hoidettavista potilasta. Äkillinen hengitysvajaus on vakava elintoimintohäiriö, jossa keuhkojen kyky ylläpitää riittävää happi- ja hiilidioksidiosapainetta hengitettävän ilman ja valtimoverenkierron välillä on heikentynyt. Hengitysvajauksen hoidossa olennaista on tilan varhainen tunnistaminen, jotta hoito päästään aloittamaan mahdollisimman pian. Akuutin hengitysvajauksen oireista ja kliinisistä löydöksistä olennaisimpia ovat hengenahdistus, sekavuus, tajunnan tason lasku, hakeutuminen puoli-istuvaan asentoon, poikkeavat keuhkojen auskultaatiolöydökset, lisääntynyt hengitystaajuus, lisääntynyt hengitystyö ja vaikeutunut puheentuotto. Olennaisimpia tutkimuksia ovat valtimoveren happisaturaatio, verikaasuanalyysi, PaO2/FiO2 suhde ja intuboidulla potilaalla hengitysilman CO2-pitoisuuden mittaaminen. Lisäksi akuutin hengitysvajauksen syyn selvittäminen tulee aloittaa varhain. Hengitysvajaus jaetaan hypokseemiseen ja hyperkapniseen muotoon. Hypokseeminen hengitysvajaus johtuu kaasujenvaihdon häiriöstä ja sitä hoidetaan noninvasiivisesti antamalla lisähappea ja jatkuvalla positiivisella painetukihoidolla (CPAP). Hyperkapninen hengitysvajaus johtuu ventilaation vajauksesta ja sitä hoidetaan noninvasiivisesti kaksoispaineventilaatiolla (BiPAP). Jos noninvasiiviset hoitokeinot eivät riitä, niin seuraavaksi siirrytään invasiiviseen ventilaatioon, jossa potilas intuboidaan ja yhdistetään hengityskoneeseen. Invasiivinen ventilaatio soveltuu sekä hypokseemisen että hyperkapnisen hengitysvajauksen hoitoon. Jos hengitysvajausta ei saada invasiivisella ventilaatiolla korjaantumaan, voidaan viimeisenä hoitovaihtoehtona yrittää kehonulkoista hapetusta (ECMO). Covid-19 on SARS-Cov-2-viruksen aiheuttama tauti, jonka taudinkuva vaihtelee oireettomasta infektiosta vaikeaan monielinhäiriöön. Hengitysteissä taudinkuva vaihtelee lievästä ylähengitystieinfektiosta keuhkokuumeeseen, joka voi vaikeimmillaan edeltä akuuttiin hengitysvajausoireyhtymään ja kuolemaan. Covid-19 infektion aiheuttaman hengitysvajauksen hoito noudattaa pääpiirteittäin yleisiä akuutin hengitysvajauksen hoitoperiaatteita. Invasiivisen hoidon toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkovaurion ehkäisyssä.
dc.format.extent35
dc.identifier.olddbid193306
dc.identifier.oldhandle10024/176364
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/18575
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202401091982
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/176364
dc.subjectHengitysvajaus, ARDS, Covid-19
dc.titleAkuutin hengitysvajauksen hoito, esimerkkinä Covid-19-viruksen aiheuttama tauti
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Jarvelainen_Marko_Opinnayte.pdf
Size:
561.41 KB
Format:
Adobe Portable Document Format