Media mursi hiljaisuuden : Käytäntöteoreettinen tutkimus uutisprosesseista, jotka paljastivat koulumaailmassa tapahtuneen seksuaalisen ahdistelun vuonna 2017

dc.contributor.authorHarju, Sara
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Mediatutkimus|en=Media Studies|
dc.date.accessioned2019-11-26T11:50:47Z
dc.date.available2019-11-26T11:50:47Z
dc.date.issued2019-10-09
dc.description.abstractTutkielma käsittelee hiljaisuuden rikkoutumista koulumaailmassa tapahtuneen seksuaalisen ahdistelun ja hyväksikäytön ympärillä. Loppuvuonna 2017 suomalainen uutismedia paljasti, että sekä Kallion lukiossa Helsingissä että Luostarivuoren koulussa Turussa opettaja oli ahdistellut oppilaitaan. Kummassakin oppilaitoksessa ahdistelu oli jatkunut pitkään, ja siitä oli vaiettu vuosia. Tutkimus selvittää sekä hiljaisuuden rikkoutumisen syitä että keinoja. Tutkimusaineisto koostuu toimittajien ja uutispäälliköiden haastatteluista. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä käsitteistä on uutisprosessi. Lähestyn aineistoa rutiinien merkitykselle perustuvan käytäntöteorian kautta. Käytäntöteorian avulla saan journalististen käytäntöjen lisäksi tietoa esimerkiksi median vallasta, sillä rutiinit ja käytännöt asettavat ihmiset vallankäytön kannalta merkittäviin asemiin. Sosiaalinen media on muuttanut julkisen keskustelun päiväjärjestyksen asettamisen tapoja. Luostarivuoren tapauksessa vinkki ahdisteluvyyhdestä tuli Turun Sanomien tietoon sosiaalisen median kautta, ja Kallion tapauksessa STT alkoi selvittää asiaa amerikkalaisen #metoo-kampanjan myötä. Tutkimus kertoo, miksi ja miten hiljaisuus seksuaalisen ahdistelun ympärillä rikkoutui. Tulokset piirtävät käsityksen suomalaisen median toiminnasta #metoo-kampanjan jälkeisenä aikana. Tutkimukseni osoittaa, että medialla oli keskeinen rooli hiljaisuuden muurin murtumisessa. Tutkimus kertoo konkreettisesti vaihe vaiheelta, miten toimitukset reagoivat vinkkeihin, mitkä asiat määrittivät jutuntekemistä ja millaista uhrien tai ahdistelusta syytetyn opettajan haastatteleminen oli. Lisäksi tutkimus tuo esiin toimittajien ja uutispäälliköiden ajatuksia juttujen julkaisun jälkeen. Haastatellut toimittajat kokevat tehneensä oikein ja käyttäneensä medialle kuuluvaa valtaa. Toimittajat näkevät ahdistelu-uutiset osana laajempaa ilmiötä, jossa seksuaalisesta ahdistelusta alettiin pitkään jatkuneen hiljaisuuden jälkeen uutisoida ja keskustella julkisesti. Tutkimus tarjoaa journalistisen näkökulman seksuaalista ahdistelua tai hiljaisuuden rikkoutumista koskevaan tutkimukseen.
dc.format.extent82
dc.identifier.olddbid165491
dc.identifier.oldhandle10024/148635
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/10987
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019111137626
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/148635
dc.subjecthiljaisuuden kulttuuri, uutisprosessi, mediatutkimus, journalismin tutkimus, käytäntöteoria, agenda setting, median valta, seksuaalinen ahdistelu, #metoo-kampanja
dc.titleMedia mursi hiljaisuuden : Käytäntöteoreettinen tutkimus uutisprosesseista, jotka paljastivat koulumaailmassa tapahtuneen seksuaalisen ahdistelun vuonna 2017
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Harju_Sara_opinnayte.pdf
Size:
627.43 KB
Format:
Adobe Portable Document Format