Lapsuudessa koetun kaltoinkohtelun yhteys raskausajan masennuksen kehityskulkuun äideillä ja isillä

Abstract

Lapsuuden kaltoinkohtelun kokemuksilla tiedetään olevan lukuisia negatiivisia seurauksia yksilön psyykkiselle hyvinvoinnille myöhemmällä iällä. Tutkimuksissa on havaittu, että lapsuuden kaltoinkohtelun kokemukset ovat yhteydessä erityisesti masennusoireiluun, mutta näistä yhteyksistä odottavilla vanhemmilla ei juurikaan ole tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko odottavien äitien ja isien lapsuuden kaltoinkohtelun kokemukset yhteydessä raskausajan masennusoireiluun, erityisesti lievempiasteiseen, mutta krooniseen oireiluun, isossa normaaliväestöotoksessa. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä kaltoinkohtelun muodot kohottavat erityisesti riskiä lievempiasteiseen masennusoireiluun raskauden aikana.

Tämän tutkimuksen aineisto (n = 3266) oli osa FinnBrain-kohorttitutkimusta. Vanhempien varhaisia kaltoinkohtelun kokemuksia kartoitettiin raskauden alkuvaiheessa TADS-kyselyllä, joka mittaa kaltoinkohtelun eri muotojen esiintyvyyttä. Vanhempien masennusoireilua raskauden aikana arvioitiin kolmeen otteeseen EPDS-kyselyn avulla. EPDS-kyselyiden pohjalta äidille ja isille tehtiin kasvukäyrämallinnus, jossa oireiden kulku on jaettu viiteen eri luokkaan.

Äitien ja isien raportoimat lapsuudessa koetun kaltoinkohtelun kokemukset olivat yhteydessä lievempiasteiseen, krooniseen masennusoireiluun raskauden aikana. Mikä tahansa kaltoinkohtelun muoto kohotti riskiä oireiluun raskauden aikana, mutta erityisesti riskin muodostivat emotionaalisen kaltoinkohtelun ja emotionaalisen laiminlyönnin kokemukset lapsuudessa. Havaitut yhteydet olivat kuitenkin heikkoja eikä tämä tutkimus antanut tietoa siitä, miten vanhemmat, joiden oireet ovat lievempiä raskauden aikana, eroavat muista voimakkaammin oireilevista odottavista vanhemmista. Heikko yhteys voi kuitenkin selittyä sillä, että aineiston äidit ja isät olivat suhteellisen korkeasti koulutettuja, vanhemmilla on saattanut esiintyä muita psyykkisiä oireita kuin masennusoireita, ja vain pieni osa vanhemmista raportoi kaltoinkohtelun kokemuksia lapsuudessa. Lisäksi taustatekijät kuten esimerkiksi koulutus, kuukausitulot ja mielialalääkitys vaikuttivat itseraportoituihin lapsuuden kaltoinkohtelun kokemuksiin ja raskausajan masennusoireiluun. Tulokset antavat varovaisia viitteitä siitä, että kaltoinkohtelun kokemukset voivat olla yhteydessä raskausajan masennusoireiluun, myös lievempään, krooniseen oireiluun, niin isillä kuin äideillä. Havaitut yhteydet kannustavat kuitenkin tutkimaan aihetta lisää äideillä ja isillä, joilla kaltoinkohtelun kokemukset korostuvat ja myös kumppaneilla, jotka toimivat tulevalle lapselle isähahmona, myös ottaen huomioon muut psyykkiset oireet raskauden aikana ja sitä ennen.