The impact of ESG ratings on premiums in strategic acquisitions : Empirical evidence from the U.S. and European capital markets
Ladataan...
1.15 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset5
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Main drivers for higher premiums are usually explained with competition for the target, strategic fit, macroeconomics factors, deal payment method and market conditions. As ESG rating has become more important fundament in finance, its role has become more important in the field of mergers and acquisitions as well. Given the growing importance of ESG in mergers and acquisitions and conflicting results in previous research, this study examines whether ESG factors have influenced the premiums paid in strategic acquisitions.
Research is performed using four research questions and covering over 800 transactions in the United States and Europe. The first research question studies the overall impact of ESG ratings on premiums in strategic acquisitions. To deepen the research, the second research question 1B examines how individual ESG pillar scores affect the acquisition premium. The third research question 2A we studied in which geographic area ESG ratings are most strongly reflected in the premiums. Finally, the fourth research question 2B investigates across which industries are ESG ratings most valued in the context of acquisition premiums.
In this research we used eight different regression models to get robust and comprehensive perspective on the subject. The regression models include twelve control variables, which were divided into two groups: transaction-specific and financial variables. The regression techniques used were ordinary least squares and fixed effects model, which allow us to control unobserved industry and geographic factors that may influence premiums.
Regression results indicate a positive but limited relationship between targets’ ESG rating and premium in strategic acquisitions. Target companies with higher ESG scores tend to receive slightly higher premiums. The environmental pillar shows a negative relationship, suggesting that stronger environmental scores might lead to lower premiums. Geographic area regression models show that ESG performance is most strongly reflected in premiums in Europe, particularly in the Nordics and Western and Southern Europe. However, differences between geographic areas remain relatively small. Industry regression model results further deepen our analysis, providing new findings compared to prior academic literature, as earlier studies have not systematically researched how the relationship between ESG performance and premiums varies across different industries. Statistically significant results appear in industries such as healthcare, high technology, materials and industrials, where the social pillar score shows a positive relationship with premiums. These results suggest that importance of ESG may become more relevant in industries where ESG performance is less established and where social factors are more important in the stakeholders’ view. Overall, results indicate that effect of ESG ratings on premiums is industry-specific but limited. Results suggest that ESG performance is not primarily determinant of premium formation across industries and that premiums are explained with other factors.
Yrityskaupoissa maksettavien preemioiden keskeiset selittäjät liittyvät usein kilpailuun, strategiseen yhteensopivuuteen, makrotaloudellisiin tekijöihin, maksutapaan sekä markkinaolosuhteisiin. ESG-luokitusten merkitys rahoituksessa on kuitenkin kasvanut viime vuosina merkittävästi, minkä seurauksena myös niiden rooli yritysjärjestelyissä on korostunut. Vastuullisuuden kasvavan merkityksen vuoksi sekä aikaisempien tutkimustulosten ristiriitaisuuden takia tämän tutkimuksen aiheena on selvittää ESG-luokituksen vaikutus preemioihin strategisissa yritysostoissa.
Tutkimuksessa vastataan neljään tutkimuskysymykseen ja käytetty aineisto kattaa yli 800 yrityskauppaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkastelee ESG-luokituksen vaikutusta preemioihin strategisissa yritysostoissa. Tutkimusta syvennetään toisessa tutkimuskysymyksessä analysoimalla yksittäisten ESG-pilareiden vaikutusta preemioihin. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä tarkastellaan, millä maantieteellisellä alueella ESG-luokitukset heijastuvat voimakkaimmin preemioihin. Lopuksi neljännessä tutkimuskysymyksessä selvitetään, millä toimialoilla ESG-luokituksia arvostetaan eniten yrityskaupoissa maksettavien preemioiden näkökulmasta.
Tutkimuksessa käytetään kahdeksaa regressiomallia, joiden avulla muodostetaan kattava ja vahva kuva ESG:n ja preemioiden yhteydestä. Regressiomallit sisältävät kaksitoista kontrollimuuttujaa, jotka on jaettu kahteen ryhmään: transaktiospesifisiin ja taloudellisiin muuttujiin. Käytetyt regressiomenetelmät ovat pienimmän neliösumman menetelmä ja kiinteiden vaikutusten malli, joiden avulla voidaan kontrolloida havaitsemattomia toimiala- ja maantieteellisiä tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa preemioihin.
Regressiotulokset osoittavat positiivisen, mutta jokseenkin rajallisen yhteyden kohdeyrityksen ESG-luokituksen ja preemioiden välillä. Kohdeyritykset, joilla on korkeampi ESG-luokitus, saavat keskimäärin hieman korkeampia preemioita. Ympäristö-pilarilla havaitaan olevan negatiivinen yhteys, mikä viittaa siihen, että vahvempi ympäristösuoriutuminen voi johtaa matalampiin preemioihin. Maantieteelliset regressiomallit osoittavat, että ESG-suoriutuminen heijastuu voimakkaimmin preemioihin Euroopassa, erityisesti Pohjoismaissa sekä Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Erot maantieteellisten alueiden välillä ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. Toimialakohtaiset regressiomallit syventävät tutkimusta ja tuovat uusia havaintoja verrattuna aikaisempaan akateemiseen kirjallisuuteen. Aiemmat tutkimukset eivät ole systemaattisesti tarkastelleet, kuinka ESG-suoriutumisen ja preemioiden välinen suhde vaihtelee eri toimialojen välillä. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia havaitaan toimialoilla kuten terveydenhuollossa, korkean teknologian alalla, materiaaleissa sekä teollisuudessa, joissa sosiaalisella-pilarilla on positiivinen yhteys preemioihin. Tulokset viittaavat siihen, että ESG:n merkitys voi korostua toimialoilla, joilla ESG-suoriutuminen ei ole vielä yhtä vakiintunutta ja joissa sosiaaliset tekijät ovat sidosryhmien näkökulmasta erityisen tärkeitä. Kokonaisuutena tulokset osoittavat, että ESG-luokitusten vaikutus preemioihin on toimialakohtaista, mutta melko rajallista. ESG-suoriutuminen ei näyttäisi olevan ensisijainen tekijä preemioiden muodostumisessa eri toimialoilla, vaan preemioita selittävät enemmän muut tekijät.