Huippu-urheilijoiden masennusoireisiin yhteydessä olevat tekijät: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset4
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tunnistaa, mitkä tekijät ovat yhteydessä huippu-urheilijoiden masennusoireisiin, sekä tarkastella, raportoidaanko näissä tekijöissä yksilö- ja joukkuelajien urheilijoiden välisiä eroja. Katsaus toteutettiin hakemalla vertaisarvioituja empiirisiä tutkimuksia PubMed-, PsycINFO- ja SPORTDiscus-tietokannoista sekä täydentämällä hakua aiempien katsausten lähdeluetteloista. Hakujen perusteella seulottiin 688 viitettä, joista kymmenen tutkimusta täytti sisäänottokriteerit. Kaikki tutkimukset olivat poikkileikkausasetelmia, joissa masennusoireita arvioitiin validoiduilla itsearviointimittareilla. Aineisto analysoitiin narratiivisen synteesin avulla tutkimusten menetelmällisen heterogeenisyyden vuoksi. Katsaukseen sisältyneiden tutkimusten perusteella masennusoireisiin yhteydessä olevat tekijät jäsentyivät neljään pääluokkaan. Näitä olivat uneen ja vuorokausirytmiin liittyvät tekijät, stressiin ja elämäntapahtumiin liittyvät tekijät, psykologiset yksilötekijät sekä demografiset ja urheilukontekstiin liittyvät tekijät. Lisäksi kahdessa tutkimuksessa tarkasteltiin lajityypin yhteyttä masennusoireisiin, mutta tätä koskeva näyttö oli vähäistä ja osin ristiriitaista. Tulokset viittaavat siihen, että huippu-urheilijoiden masennusoireet kytkeytyvät erityisesti kuormituksen ja palautumisen epätasapainoon sekä psykologisten ja kontekstuaalisten tekijöiden yhteisvaikutukseen. Katsaus kokoaa hajanaisen tutkimusnäytön yhteen ja korostaa tarvetta tarkastella mielenterveyttä huippuurheilussa kokonaisvaltaisesti. Havaittuja yhteyksiä tulee kuitenkin tulkita varoen, sillä tutkimukset perustuivat poikkileikkausasetelmiin. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tarkentaa ja kehittää käytäntöjä, jotka tukevat masennusoireisiin liittyvien riskitekijöiden varhaisempaa havaitsemista, esimerkiksi kuormituksen seurannan, valmentajien mielenterveysosaamisen vahvistamisen ja psykologisesti turvallisten urheiluympäristöjen rakentamisen avulla.