Unien kuvantaminen neurokuvantamismenetelmien ja tekoälyn avulla

dc.contributor.authorMattila, Julius
dc.contributor.departmentfi=Tietotekniikan laitos|en=Department of Computing|
dc.contributor.facultyfi=Teknillinen tiedekunta|en=Faculty of Technology|
dc.contributor.studysubjectfi=Lääketieteellinen tekniikka ja terveysteknologia|en=Biomedical Engineering and Health Technology|
dc.date.accessioned2026-02-02T22:30:21Z
dc.date.available2026-02-02T22:30:21Z
dc.date.issued2026-01-27
dc.description.abstractTämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten eri neurokuvantamismenetelmät mahdollistavat aivotoiminnan mittaamisen unen aikana ja kuinka tätä dataa voidaan hyödyntää unen visuaalisen sisällön tulkitsemisessa tekoälyn avulla. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto on kerätty PubMed-hakutietokannasta sekä tekoälyavusteisesta Keenious-hakupalvelusta. Keskeisimpinä lähteinä hyödynnettiin katsausartikkelia unen tutkimiseen käytetyistä neurokuvantamismenetelmistä sekä tutkimuksia unen visuaalisen sisällön tulkitsemisesta koneoppimismallien avulla. Tutkielmassa vertailtiin aivosähkökäyrän (EEG), toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI), isotooppikuvausten (PET ja SPET) sekä toiminnallisen lähi-infrapunakuvauksen (fNIRS) soveltuvuutta unen tutkimiseen. Tulokset osoittavat, että fMRI on korkean avaruudellisen ja ajallisen erotuskykynsä ansiosta nykyisin tehokkain menetelmä unennäön aikaiseen aivotoiminnan paikantamiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita, kuten laitteen kova melu ja vaatimus tutkittavan liikkumattomuudesta, mitkä häiritsevät luonnollista unta. EEG on menetelmänä edelleen välttämätön unen vaiheiden luotettavassa tunnistamisessa, ja usein paras lopputulos saavutetaan yhdistämällä kaksi edellä mainittua menetelmää. Tekoälyn hyödyntämisen osalta työssä tarkasteltiin lineaarisen tukivektorikoneen (SVM) ja syvän konvoluutioneuroverkon (CNN) kykyä tulkita unenaikaista fMRI-kuvantamisdataa. Keskeisenä havaintona todetaan, että unennäön aikaiset aktiivisuuskuviot näköaivokuorella muistuttavat merkittävästi valveillaolon aikaisia näköhavaintoja. Koneoppimismallit pystyvät tunnistamaan unessa nähtyjä objektikategorioita ja hierarkkisia visuaalisia piirteitä tilastollisesti merkittävällä tarkkuudella. Vaikka menetelmät ovat lupaavia, mittausteknisten rajoitteiden ratkaiseminen ja erilaisten koneoppimismenetelmien hyödyntäminen ovat edellytyksiä unennäön tarkemman tulkitsemisen mahdollistamiseksi tulevaisuudessa.
dc.format.extent39
dc.identifier.olddbid214407
dc.identifier.oldhandle10024/197425
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/1114
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2026020210494
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/197425
dc.subjectUni, unennäkö, neurokuvantaminen, koneoppiminen
dc.titleUnien kuvantaminen neurokuvantamismenetelmien ja tekoälyn avulla
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Mattila_Julius_opinnayte.pdf
Size:
359.09 KB
Format:
Adobe Portable Document Format