Jarmo Från Finland ja muita stereotyyppejä. Tutkimus ruotsinsuomalaisten kokemuksista

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Ruotsissa julkisesti esitettäviä suomalaisstereotyyppejä sekä sitä, kuinka Ruotsissa asuvat suomalaiset ne kokevat. Stereotyypeillä tarkoitetaan yleistyksiä, jotka kohdistuvat tiettyihin ihmisryhmiin. Ne ovat välttämättömiä ihmisten välisessä kanssakäymisessä, sillä ne auttavat meitä ennakoimaan ja selittämään toisten käyttäytymistä. Haitallisiksi stereotyypit muodostuvat silloin, kun ne ilmentyvät liiallisina yleistyksinä tai liiallisina yksinkertaistuksina.

Teemakirjoittamista hyödyntävän tutkimukseni aineistona toimivat yhdeksän teemakirjoitusta sekä 15 lehteä, 10 televisio-ohjelmaa, 11 elokuvaa ja yksi televisiomainoskampanja. Teemakirjoitusten avulla pyrin hahmottamaan ruotsinsuomalaisten kokemusta suomalaisstereotyypeistä ja media-analyysin avulla tutkin Ruotsin median esittämää stereotyyppiä Suomesta ja suomalaisista. Mielenkiintoni kohdistuu näiden kahden stereotyypin suhteeseen, niiden eroavaisuuksiin ja yhtäläisyyksiin.

Teemakirjoitusten perusteella vahvin vallassa oleva Ruotsin suomalaisstereotyyppi liittyy runsaaseen alkoholinkäyttöön sekä ahkeraan työntekoon. Television suomalaisstereotyypiksi teemakirjoittajat mielsivät huonosti pukeutuvan, sosiaalisten ongelmien kanssa kamppailevan tuppisuun. Tämä kuvaus on osittain ristiriitainen media-analyysin tutkimustulosteni kanssa, joiden perusteella stereotyyppinen suomalainen televisiossa on joko väkivaltainen rikollinen tai menestynyt poliisi hänen ollessaan mies, ja tyylikäs lääkäri tai sairaanhoitaja hänen ollessaan nainen.

Tutkimustuloksieni mukaan ruotsinsuomalaiset tiedostavat Ruotsissa vallitsevat suomalaisstereotyypit. He eivät koe tulleensa syrjityksi, mutta kertovat kokeneensa naljailua ja kiusoittelua suomalaisstereotyyppeihin liittyen. Teemakirjoittajien teksteistä on nähtävissä, että Ruotsin suomalaisstereotyypit ovat syntyneet 60–70-luvulla tehdaspaikkakunnille muuttaneen työväestön perusteella ja ovat säilyneet sellaisenaan nykypäivään asti. Aihealue tarvitsisi ehdottomasti seurantaa ja lisätutkimusta, jotta oppisimme paremmin ymmärtämään kansallisten stereotyyppien vaikutusta ihmisen integroitumiseen uusille alueille sekä kansallisten stereotyyppien elinkaarta.