”Lapseni on iloinen” Kuusivuotiaiden lasten vahvuudet vanhempien kuvaamana

dc.contributor.authorSaarimäki, Anu
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, kasvatustieteiden laitos|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2019-03-21T22:00:11Z
dc.date.available2019-03-21T22:00:11Z
dc.date.issued2019-01-22
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten vanhemmat kuvaavat esiopetusikäisten lasten vahvuuksia etenkin, kun lapsella on erilaisia tuen tarpeita. Tutkimuksessa käytetyn aineiston pohjalta muodostettiin neljä ryhmää. Tutkittavat ryhmät olivat: 1. erityistä tukea tarvitsevat lapset, 2. pitkäaikaissairaat lapset, 3. lapset, joiden vanhemmat kokivat huolta lapsen kehityksestä ja 4. lapset, joilla ei ole tuen tarvetta. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää sitä, onko ryhmien välillä eroa siinä, mitä vahvuuksia vanhemmat tuovat esille. Tutkimuksen toteuttamisessa käytettiin sekä laadullista, että määrällistä lähestymistapaa. Tutkimuksessa hyödynnettiin osaa Turun yliopiston koordinoimasta Hyvän kasvun avaimet hankkeeseen kerätystä aineistosta. Aineiston analysoinnissa käytettiin fenomenografista lähestymistapaa. Tarkasteltiin myös määrällisesti sitä, miten vanhempien kuvaamat vahvuudet olivat jakautuneet eri ryhmissä. Aineistosta muodostettiin viisi yläkategoriaa: persoonallisuuden piirteet, sosiaaliset- ja tunnetaidot, kognitiiviset taidot, motoriset taidot ja leikkitaidot. Vanhempien kuvaamien vahvuuksien lukumäärän eroja eri ryhmien välillä tarkasteltiin tilastollisen analyysin avulla käyttäen yksisuuntaista varianssianalyysiä. Tutkimustulosten mukaan vanhemmat kuvaavat lasten vahvuuksia samansuuntaisesti riippumatta lasten tuen tarpeesta. Eniten vanhemmat kuvasivat kaikissa neljässä ryhmässä lasten persoonallisuuden piirteitä heidän vahvuutenaan. Toiseksi eniten vanhempien kuvaamat lasten vahvuudet liittyivät lasten sosiaalisiin- ja tunnetaitoihin. Kolmanneksi eniten vanhempien kuvaukset liittyivät lasten kognitiivisiin taitoihin. Vanhemmat kuvasivat kaikissa neljässä ryhmässä myös motorisia taitoja lasten vahvuutena. Myös lasten leikkitaitoja kuvattiin vahvuutena. Keskimäärin vanhemmat kuvasivat kaikissa ryhmissä lapsillaan neljää erilaista vahvuutta. Vanhempien kuvaukset lasten vahvuuksista muistuttavat paljon kehityspsykologiassa kuvattuja kuusivuotiaiden lasten ominaispiirteitä. Tutkimustulos osoittaa että, vanhemmat osaavat kuvata lastensa vahvuuksia, jolloin heillä on mahdollisuus myös tukea lasten positiivisen minäkuvan muodostumista. Tärkeää on opettaa lapsia myös käytännössä tunnistamaan omia vahvuuksia, jotta he oppisivat käyttämään niitä hyödyksi ja näkisivät itsensä myönteisesti.
dc.format.extent106
dc.identifier.olddbid163752
dc.identifier.oldhandle10024/146932
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/22370
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe201903219603
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146932
dc.subjectLasten vahvuudet, luonteenvahvuudet, käyttäytymisen ja tunne-elämän vahvuudet, kuusivuotiaan lapsen kehitys, hyvinvointi, positiivinen pedagogiikka, positiivisen käyttäytymisen tukeminen, erityisen tuen tarve.
dc.title”Lapseni on iloinen” Kuusivuotiaiden lasten vahvuudet vanhempien kuvaamana
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Saarimaki_Anu_opinnayte.pdf
Size:
1.17 MB
Format:
Adobe Portable Document Format