Kariogeenisen Streptococcus mutans biofilmin karakterisointi in vitro kolmella menetelmällä

Abstract

Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli tutkia kariogeenisen S. mutans’n kolmen eri kannan (S. mutans NCTC 10449, S. mutans Ingbritt ja S. mutans CI2366) muodostamaa biofilmiä kolmella laboratoriomenetelmällä, joilla saatiin tietoa biofilmin määrästä, tarttumisesta ja sisäisestä pH:sta. Saatuja tuloksia pohdittiin karieksen kannalta ja verrattiin aiempiin tutkimuksiin aiheesta. S. mutans’n kantoja tutkittiin mikrotiitterilevybiofilmi tutkimuksella, impedanssipohjaisella mittauksella ja pH:n seurannalla. Biofilmin sisäisen pH:n muuttumista reaaliajassa mitattiin ensimmäistä kertaa PreSens-laitteella ja saatuja tuloksia verrattiin perinteisiin mikrotiitterilevybiofilmi tutkimukseen ja impedanssipohjaiseen mittaukseen. Biofilmiä kasvatettiin BHI:ssa ja pastöroidussa syljessä sakkaroosin läsnä ollessa. Biofilmi muodostui 0 %, 0,1 %, 0,5 % ja 1 % sakkaroosipitoisuuksissa. Biofilmin määrä, tarttuminen ja pH muuttuivat sakkaroosin läsnä ollessa sekä syljessä että BHI:ssa kasvatettuna: sakkaroosin vaikutuksesta biofilmin määrä ja tarttuminen lisääntyivät ja biofilmin sisäinen pH laski. Biofilmin muodostuessa BHI:ssa, pH laski myös ilman sakkaroosia. Biofilmin määrää mittaavissa tutkimuksissa ei biofilmiä muodostunut merkittävästi kummassakaan kasvatusalustassa ilman sakkaroosia. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että hapon muodostumiseen riittää BHI:n sisältämä glukoosi, mutta biofilmin muodostumiseen tarvitaan sakkaroosia. Tutkituista kannoista S. mutans CI2366 oli virulentein etenkin syljessä kasvatettuna. S. mutans -kannat käyttäytyvät eri tavalla, ja on tärkeää tutkia biofilmiä useammalla eri menetelmällä.